Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea
Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteet tunnustetaan laajasti. Harrastamisen Suomen malli pyrkii osaltaan vastaamaan haasteisiin, ja malli onkin tuonut monelle maksuttoman, lasten ja nuorten itse toivoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Malli vaatii kuitenkin kehittämistä.
Edustamamme tahot ovat osallistuneet mallin toteuttamiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä toimintamme piirissä on yli miljoona lasta ja nuorta. Peräänkuulutamme harrastamisen edistämiseen kokonaisvaltaista näkökulmaa.
Toivottava kehitys olisi, että Harrastamisen Suomen mallin toiminta johtaisi pysyvään harrastukseen myös sen päätyttyä, ja näin eri harrastamisen muodot täydentäisivät toisiaan. Pitkäkestoisen harrastamisen etuna on vahva sosiaalinen yhteys ja kokemukset yhdessä kavereiden kanssa.
Mallin tulisi olla saavutettava erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä harrasta. Ratkaisu tähän voisi olla myös harrastusseteli, jolla nuori voi päästä kokeilemaan harrastusta vapailta harrastusmarkkinoilta. Tämä voisi vastata myös yläkoululaisten ja sitä vanhempien nuorten toiveisiin.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2023 Harrastamisen Suomen mallin toteutumista kuudessa kunnassa. Arviointi on suppea – mallia toteutettiin kaikkiaan 249 kunnassa lukuvuonna 2022-2023 – eikä se siten anna kokonaiskuvaa mallin haasteista.
Hallituskaudella pitää selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva sekä huolehtia siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää, eikä näivetä sitä.
Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Viivi Seirala, toiminnanjohtaja, Taiteen perusopetusliitto
Jaana Tulla, johtaja, seura- ja jäsentoimintayksikkö, Olympiakomitea
Julkaistu Turun Sanomissa 12.5.