Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka.
Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.
Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.
Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.
Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko
Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.
Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.
”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.
Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:
Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24) Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24) Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24) Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi) Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)
Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).
Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.
Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.
Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä
Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?
Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.
Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.
Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma
Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.
Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.
Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.
Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä
Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.
”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”
Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua
Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.
”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”
Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista
Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.
Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.
Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen
Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista
Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.
Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja
Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.
Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).
Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:
Opetuksen.
Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.
Ilmoittaudu 3.11. mennessä
Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.
Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
Syksyn harrastustoiminnat ovat alkaneet vauhdilla. Työntekijät ja johtokunta ovat palanneet ansaituilta kesälomilta ja syksyn työt on jo hyvässä vauhdissa. Uuden kauden aloitus on aina yhtä jännää. Miten paljon uusia harrastajia seurojen toimintaan saadaan mukaan ja miten harrastustoiminta lähtee käyntiin. Seurojen johtokunnat tekevät pyyteetöntä talkootyötä oman seuran eteen, jotta monipuolinen harrastustoiminta saadaan pidettyä käynnissä. Kauden aikana tunteita on laidasta laitaan, mutta toivottavasti myös onnistumisen hetkiä, jännityksen tuntua ja uusia oivalluksia oman harrastuksen parissa.
Syksy pitää myös toimiston väen kiireisenä: toimistossa kontaktoidaan seuroja, käydään seurakäynneillä, kirjoitetaan avustushakemuksia, autetaan seuroja erilaisissa asioissa, tehdään tapatumia ja suunnitellaan ensi vuotta. Tapahtumasyksyn aloitti Dääns leiri Lappeenrannassa syyskuun lopussa, jossa 12-17-vuotiaat kansantanssinuoret kokoontuivat viikonlopun mittaisella leirillä. Lokakuun alussa oli vuorostaan Nuorisoseurakokous. Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin, joka tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Saimaan alueen seurat olivatkin todella aktiivisia ehdokasasetteluiden kanssa, ja meitä lähti kokoukseen iso edustus. Iso kiitos siitä seuroille.
Syksyn aikana päästään pitämään myös erilaisia koulutuksia niin teatteriväelle kuin kansantanssijoille mm. Knoppi Extra sekä hambosta humppaan -kurssien avulla. Syyskauden tapahtumakalenterin päättää teatterimetakka ja tanssikimara 16.-17.11.2024.
Kalenat tulevat taas!
Suurimpana kokonaisuutena syksyn aikana on käynnistelty ensi vuoden Kalenat tapahtuma 12.-15.6.2025! Päivämäärä kannattaakin laittaa jo kalenteriin ylös. Kalenat siis todellakin saapuvat Lappeenrantaan ja ensi vuoden vastuu tapatuman järjestyksestä on Saimaan nuorisoseuralla yhdessä Suomen nuorisoseuran kanssa. Tapahtuma on iso ponnistus keskusseuralle, ja toivomme, että yhdessä Saimaan alueen seurojen kanssa teemme tästä upean tapahtuman. Tapahtuma ei tietenkään synny ilman talkoolaisia, joten jos haluat olla mukana Kalenat pöhinässä laita muistutus kalenteriin ja ilmoittaudu talkoolaiseksi. Talkoolaisia tarvitaan moneen eri tehtävään, joten jokaiselle löytyy varmasti tekemistä. Aion itsekin ilmoittautua talkoolaiseksi Kalenoihin. On mahtavaa päästä Kalenahuumaan sisälle. Osallistujien innostus näkyy ja kuuluu neljän festarihuumaisen päivän aikana!
Toivottavasti juuri sie oot löytänyt itsellesi kivan harrastuksen, missä pääset toteuttamaan itseäsi siulle sopivalla tavalla. Nuorisoseuroilla on todella paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia: mm. lentopalloa, teatteritoimintaa ja tanssia. Nuorisoseuran jäsenet tekevät seuran eläviksi ja mahdollistavat harrastamisen. Sie pääset jäsenenä osaksi nuorisoseuraperhettä. Mikä onkaan parempi paikka, kuin oman kylän tai kaupungin seura, missä voit harrastaa turvallisesti juuri sellaisena kuin sie oot. Paikallisyhdistyksillä voi olla omia etujaan jäsenille, mutta myös valtakunnallisia etuja on paljon. Nuorisoseuran jäsenenä tuet seurasi toimintaa, olet mahdollistamassa harrastamisen turvallisessa ympäristössä ja saat itsellesi harrastuksen eliniäksi. Nuosiseuralainen on aina nuorisoseuralainen ikää tai sukupuolta katsomatta. Ilman jäseniä ei ole seuroja ja ilman seuroja ei ole harrastustoimintaa. Tiesitkö muuten, että nuorisoseuraliike on syntynyt 1880-luvulla?
Itse olen ylpeä nuorisoseuralainen ja kiitollinen omalle kotiseuralleni opeista omalla nuorisoseura polullani. Kannan kunnialla Saimaan alueen nuorisseuralaisuutta mukana. On aina ilo ja kunnia päästä talkoilemaan, olla osana tapahtumia ja kuulua aina senhetkiseen nuorisoseurakuplaan. Nuorisoseuran tapahtumissa on tekemisen riemua, uusia ihmisiä, vanhoja tuttuja ja se yhteinen porukkahenki. Tapahtumissa otetaan aina yhtä lämmöllä vastaan minne sitten meneekin, joten halataan kun tavataan, ollaan ylpeitä nuorisoseuralaisuudesta ja käydään nuorisoseurojen eri tapahtumissa!
Nuorisoseuraterveisin Sini Saimaan nuorisoseurojen puheenjohtaja Artikkelin kuva: Suvi Rautsiala 2024
Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa
Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.
”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa.
Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa
Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa.
Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea.
”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo.
Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.
Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024.
“Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.
Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee.
Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”
Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.”
Sanni Antinniemi ja Hannu Harmalaa. Kuva Jukka Heinämäki.
Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit
Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi.
Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”
Petra Mäkeläinen ja Anu Lund. Kuva Jukka Heinämäki.
Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle.
Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille.
“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo.
Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.
Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia.
Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain.
