Tarvitsemme iloiseen joukkoomme vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin. Mikä tehtävä sinua kiinnostaisi?
Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa tapahtumapaikkojen rakentamiseen ja purkamiseen, kuljetukseen, opastukseen, asiakaspalveluun, valokuvaukseen, videointiin ja tiedotukseen. Voit myös kertoa meille omasta osaamisestasi ja mitkä tehtävät sinua talkoolaisena kiinnostavat. Talkooporukkaan voit tulla mukaan vaikka sinulla ei olisi aiempaa kokemusta talkootyöstä tai Kalenat – tapahtumasta.
Mitä saat, kun tulet vapaaehtoiseksi?
Kun teet vähintään 12 tuntia talkootyötä tapahtuman aikana saat staff-passin, joka oikeuttaa vapaaseen pääsyyn kaikkiin Kalenoiden tilaisuuksiin, ruokailut työpäivinä, työntekijäpaidan ja majoituksen tarvittaessa. Halutessasi voit saada myös todistuksen tekemästäsi talkootyöstä.
Ja tietenkin pääset nauttimaan hienosta tapahtumasta ja hauskoista hetkistä toisten talkoolaisten kanssa!
Lisätietoja tapahtumasta ja vapaaehtoistöistä antaa Tuija-Liisa Leino, p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Kategoria: Tanssi
-
Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Kalenat tapahtumaan!
-

Vuoden tanssiteko 2024 on Helenen galleria
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.
Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.
Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.
Palkinto myönnettiin kahdennentoista kerran
Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen
Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu
Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä
Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla
Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot
Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha
Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret
Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit
Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja
Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos
Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteosLisätietoja
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
Suomen Nuorisoseurat
jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957 -

Kalenat 2025 kutsuu lapset ja nuoret tanssin riemuun
Kalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma kokoaa jälleen kansantanssiryhmät ympäri Suomen Saimaan rannalle Lappeenrantaan 12.-15.6.2025. Neljän päivän ajan tanssin ilo ja yhteisöllisyys täyttävät kesäkuisen viikonvaihteen, kun lapset ja nuoret pääsevät kohtaamaan, tanssimaan ja nauttimaan yhdessäolosta.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten tapahtuman pääjuhlassa. Kansantanssiryhmät ovat jo aloittaneet yhteisohjelmien harjoittelut, joiden lopputulos nähdään Lappeenrannan urheilutalolla sunnuntaina 15.6. klo 14.
“Kalenat on monelle nuorelle kansantanssin harrastajalle ikimuistoinen tapahtuma, jossa pääsee ensimmäistä kertaa kokemaan yhteisohjelman erityisen tunnelman. Odotamme tapahtumaan yli viittäsataa osallistujaa, joten tiedossa on ison joukon yhteen tuleminen”, Saimaan Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino kommentoi.
Tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioimissa yhteisohjelmissa seikkaillaan tänä vuonna Saimaalla. Matkalla kohdataan neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, viileän veden veneilijät ja Järvirosvot. Pääjuhlassa selviää, millaisia kohtaamisia venekuntien välillä tapahtuu.
Yhteisohjelmiin voi tutustua osoitteessa tanssinriemu.fi. Tarjolla on niin energisiä ja vauhdikkaita tansseja vanhemmille tanssijoille, kuin iloisia ja leikkisiä koreografioita nuoremmille.
Pääjuhlan lisäksi tiedossa on työpajoja, joissa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan taiteen eri lajeihin sekä kaikille avoimia kansantanssin konsertteja.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino
Saimaan Nuorisoseurat
p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fiJärjestötyöntekijä Suvi Rautsiala
Saimaan Nuorisoseurat
p. 040 163 3799, suvi.rautsiala@nuorisoseurat.fi -

Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella
Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen.
TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan.
TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä.
Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa?
Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.
Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä.
Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat!
Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.
Lisätietoja
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fiwww.tradi.fi, @sottiisi
-
Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista
Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja
Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.
Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).
Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:
- Opetuksen.
- Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
- Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.
Ilmoittaudu 3.11. mennessä
Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.
Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
Lisätiedot
Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi.
-

Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot
Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.
Kansantanssiharrastuksesta työ
28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.
Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.
“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.
Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys
22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.
“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.
Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.
“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.
Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita
Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.
Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).
Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).
“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.
-

Kalenat 2025 tanssit on nyt julkaistu!
Kalenat 2025 tanssit on nyt julkaistu!
Tutustu tansseihin Tanssinriemu – sivustolla osoitteessa: https://tanssinriemu.fiKalenat – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma järjestetään Lappeenrannassa 12.-15.6.2025.
Tapahtuma kokoaa lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ympäri maan kohtaamaan toisiaan, tanssimaan yhdessä ja viettämään muutoinkin iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. Tapahtuman kotisivu: KALENAT -

Ilmoittautuminen syyskauden harrastusryhmiin on käynnissä
Paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat jälleen runsaasti harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Yli 500 nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina teatterista kokkikerhoon ja sirkuksesta sählyyn.
Ryhmät alkavat elo-syyskuussa ja niihin ilmoittaudutaan seurakohtaisesti. Kätevimmin harrastusryhmiä voi selata Harrastushausta, josta löytyy niin seurojen kuin ryhmienkin tarkat tiedot: Etsi harrastusryhmä ja ilmoittaudu
Jos oman alueesi harrastustietoja ei vielä löydy Harrastushausta, kannattaa käydä kurkkaamassa sivua myöhemmin uudelleen. Ryhmien tietoja päivitetään Harrastushakuun sitä mukaan, kun ilmoittautuminen niihin aukeaa. Harrastusryhmistä löytyy tietoa myös kyseisten nuorisoseurojen kotisivuilta sekä somekanavista.
Miksi nuorisoseuroissa on hyvä harrastaa
Harrastamistoimintamme taustalla ovat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus.
Meille jokainen on tervetullut harrastamaan juuri sellaisena kuin on. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja ohjaajiamme on koulutettu yhdenvertaisuus-, moninaisuus- ja osallisuusasioista.
Halutessaan meillä pääsee osaksi vahvaa yhteisöä, joka kannattelee myös harrastamisen ulkopuolella. Moni kuvaa omaa harrastusporukkaansa nuorisoseuraperheeksi, joka on hitsautunut yhteen yhteisen tekemisen äärellä.
Useilla nuorisoseuroilla on vuosien kokemus toiminnan järjestämisestä ja se näkyy – viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa. Tervetuloa mukaan!
-

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa
Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.
Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.
“Ihanan erilaiset essut”
Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”
Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa.
Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja
Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä.
Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.
Sarjanimeämiset
Kultahippusarja
Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus.
10-vuotiaat ja nuoremmat
PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta.
Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi.
Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea.
Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea.
Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi.
Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.
13-vuotiaat ja nuoremmat
Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.
Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta.
Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.
Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.
Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea.
Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi.
Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi.
Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi.
Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea.
Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus.
Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta.
Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta.
16-vuotiaat ja nuoremmat
JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta.
Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi.
Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea.
Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea.
Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi.
Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea.
Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi.
Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi.
Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi.
Kunniamaininnat
- Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.
- Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
- Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
- Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.
- Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
- Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
- Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
- Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
- Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
- Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta.
Lisätiedot
Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939 -

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä.
Béla Gazdag, Hollola
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa.Ilkka Köngäs, Rovaniemi
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi.Tuija-Liisa Leino, Lemi
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa.Kirsti Valli, Ilmajoki
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja.
Uudet kansantanssimestarit Tuija-Liisa Leino, Kirsti Valli, Ilkka Könkään puolesta palkinnon vastaanottanut Mikko Köngäs sekä Béla Gazdag. Kuva Ville Kurki. Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus.
Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli.
Lisätiedot
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957