Avainsana: nuorisoseuralainen

Maaliskuun kuukauden nuorisoseuralainen on 21-vuotias Samu-Veikka Sivonen Vuoksenniskan Nuorisoseurasta. Samu-Veikka valittiin Saimaan Nuorisoseurojen vuoden 2025 Vuoden ohjaajaksi. Ohjaamisen lisäksi hän toimii myös seuransa sihteerinä sekä Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa.

Olen Samu-Veikka Sivonen, 21-vuotias. ja ohjaan 16-20-vuotiaiden IRTI-Ryhmää Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterissa.

Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

Lähdin alun perin mukaan nuorisoseuratoimintaan viidennen luokan syksyllä ystäväni kautta. Hän harrasti silloin teatteria, joten päätin itsekin mennä kokeilemaan ja rakastuin harrastukseen heti ensimmäisissä treeneissä. Pidin erityisesti siitä, että sain harrastuksesta turvallisen paikan ilmaista itseäni ja unohtaa arjen murheet hetkeksi viikoittain. Harrastin yhtäjaksoisesti 18-vuotiaaksi asti, kun jouduin jäämään parin vuoden tauolle. Palasin reilu vuosi sitten kesäteatteriin mukaan ja sitä kautta päädyin viime syksynä ohjaajaksi.

Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

Nykyään harrastukseeni kuuluu ensisijaisesti ryhmän ja produktioiden ohjaamista, mutta olen myös mukana näyttelijänä, teknikkona ja teen myös musiikkeja IRTI-teatterin produktioihin. Vuosien varrella kokemusta on kertynyt kahdeksasta näytelmästä lavalla, kahdesta näytelmästä teknikkona, ja nyt myös lyhytelokuvan ja näytelmän ohjaajana.

Laajemmin nuorisoseuratoimintaani kuuluu myös Vuoksenniskan Nuorisoseuran sihteerinä ja Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnan jäsenenä toimiminen. Sain myös tunnustuksen Saimaan Nuorisoseurojen vuoden ohjaajana 2025.

Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

Parasta nuorisoseuratoiminnassa itselleni on aina ollut yhteisöllisyys. Koin aina harrastavani porukassa, jonka seurassa voin olla rennosti oma itseni ja ilmaista itseäni vapaasti. Ryhmähenki on ollut meillä lähes aina huippua, ja IRTI-teatteri on ollut itseni lisäksi lukuisille muillekin nuorille kuin toinen koti.

Nykyisiltä ohjattaviltanikin kuulein usein heidän kokemuksensa olevan samanlaisia. Pyrin luomaan heille turvallisen tilan ja ryhmän, ja pitämään toiminnan hauskana, vaikka aikataulut välillä olisikin tiukkoja. Ryhmäläisiltä saamani palautteen perusteella olemme ryhmänä tässä tavoitteessa pääosin onnistuneetkin!

Harrastajilla on myös halutessaan mahdollisuus tuoda toimintaan mukaan muita taiteen ja itseilmaisun lajeja, sillä teatteriin mahtuu aivan kaikenlainen taide ja kaikenlaiset ihmiset!

Mitä haluaisit kertoa muille?

Teatteri harrastuksena on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, jos on pientäkään kiinnostusta taiteeseen! Tunnen monia, jotka ovat teatterin kautta löytäneet paikan, jossa heidät hyväksytään sellaisena kuin he ovat, voivat turvallisesti ilmaista itseään ja voivat paeta arjen murheita pieneksi hetkeksi viikoittain. Teatteri on erinomainen paikka löytää myös itselleen samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen.

Teatteri on myös harrastuksena paljon monipuolisempi kuin luulisi, sillä teatteriharrastukseen kuuluu kaikenlainen taide ja itsensä ilmaisu. Ohjaamani IRTI-Ryhmä esimerkiksi tuotti viime syksynä lyhytelokuvan Teatterin kirous, ja nyt keväällä työstämme näytelmää Näetkö minut? Molemmissa hyödynnetään myös muitakin harrastajien kiinnostuksenkohteita, muun muassa musiikkiin, puvustukseen ja videotaiteeseen liittyen. Teatterin kirous on katsottavissa IRTI-teatterin YouTube-kanavalta ja Näetkö minut? saa ensi-iltansa toukokuun alussa Asemapaikan kesäteatterissa, ja näistä molemmat muuten kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa!

Terveisin
Samu-Veikka Sivonen

Kuvakollaasi: Suvi Rautsiala
Helmikuun kuukauden nuorisoseuralainen on 64-vuotias Aholan Nuorisoseuran teatteriharrastaja Soili Kukkonen. Soili on ollut Aholan teatterissa mukana vuodesta 2008 lähtien ja toiminut viime vuosina myös seuran johtokunnassa.

Olen Soili Kukkonen, 64 vuotta. Olen mukana Aholan Nuorisoseuran harrastajateatteriryhmässä.

Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

Tulin mukaan Aholan Nuorisoseuran kesäteatteritoimintaan vuonna 2008. Sattuma saa aikaan kaikenlaista – silloinkin! Olin nimittäin tyttäreni kerhon pikkujouluissa, kun silloinen kesäteatterin ohjaaja heitti ilmoille kysymyksen, olisinko kiinnostunut tulemaan mukaan, jos tilaisuus tulisi. Minua ei tarvinnut kahta kertaa yllyttää, ja vastasin sen enempää miettimättä, että mikä ettei. Voisin olla vaikka kivi näyttämön reunalla! Näytelmäharrastus oli lyönyt minuun leimansa jo lukioaikana, jolloin olin mukana syntymäkuntani Lammin teatteriryhmässä.

Mukaan liittymiseni aikoina olin jo etelä-karjalaistunut oltuani Imatralla parikymmentä vuotta. Perhetilanteenikin antoi mahdollisuuden ottaa vähän omaa aikaa ja mielen virkeyttä. Kukapa ei tuossa virkeässä teatteriporukassa viihtyisi! Siitä lähtien olen ollut mukana useimpina kesinä Aholan kesäteatterissa sekä myös muutamassa talviteatteriproduktiossa.

Olen ollut pari edellistä vuotta mukana myös nuorisoseuramme johtokunnassa. Se oli kokemus, joka antoi laajempaa näkemystä yhdistyksen toimintaan ja herätti tärkeitä ajatuksia nuorisoseuran haasteista nykyajan yhteiskunnassa.

Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

Aholan Nuorisoseuran kesäteatterilla on vakiintunut paikkansa Etelä-Karjalan kesäriennoissa ja joka kesä, korona-aikaa lukuun ottamatta, Aholan hyvällä yhteishengellä toimiva teatteriyhteisö on tehnyt riemukkaita esityksiä katsojien nauruhermoja kutkuttamaan.

Mitä haluaisit kertoa muille?

Olen kokenut nuorisoseuratoiminnassa niin suuria ilon pirskahduksia, että toimintaa voin hyvillä mielin suositella jokaiselle. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itselleni tuoneet suurta ilon ja onnistumisen tunnetta aina vain uudestaan. Reippaita uusia jäseniä kaivataan toki jatkuvasti kehittämään toiminnasta entistäkin monipuolisempaa. Yhdessä tekemällä onnistuu!

Juuri tällä hetkellä Aholassa valmistellaan suurella innolla ja jännityksellä näytelmää ”Kahden maailman hotelli”, jossa olen mukana haastamassa itseäni. Tämä monia tunteita ja ajatuksia herättelevä näytelmä saa ensi-iltansa pe 28.2.2025. Varaapa siis oma lippusi esityksiin, sillä esityksiä on vain seitsemän!

”Niin, paratiisin tunnistaa vasta kun on sieltä jo lähtenyt…”

Teatteriterveisin
Soili

Kuva: Iina Sorsan kotialbumi
Tammikuun kuukauden nuorisoseuralainen on 30-vuotias Nuorisoseura Harmonikan puheenjohtaja
ja ohjaaja Iina Sorsa. Iina on ollut Nuorisoseura Harmonikan toiminnassa mukana koko ikänsä ja seurannut isänsä jalanjälkiä mm. johtokuntatehtävissä.

Olen Iina Sorsa, 30-vuotias Joutsenossa kasvanut, nykyään imatralainen pian kolmen lapsen äiti. Nuorisoseura Harmonikan ikuinen jäsen ja seura-aktiivi.

Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

Olen ollut mukana Nuorisoseura Harmonikan toiminnassa koko ikäni. Ensin ehkä enemmän perheenjäsenten mukana ja sitten muutaman vuoden iässä aloin myös itse harrastamaan kansantanssia. Muutaman vuoden pidin taukoa viikkoharjoituksista opiskellessa toisella paikkakunnalla, mutta osallistuin silti aktiivisesti tapahtumiin ja toimintaan.

Polkuni on mielestäni melko perinteinen: ensin harrastajana, sitten apuohjaajuuden kautta vastuuohjaajaksi. Siitä sitten hyppäsin johtokuntatoimintaan ja myöhemmin otin vastaan myös seuran puheenjohtajan pestin. Tämä on viimeinen vuosi puheenjohtajana ennen kuin kaudet ovat täynnä. Voihan se olla, että pestin jälkeen ajaudun taas johtokunnan jäseneksi.

Nuorisoseura Harmonikka on ollut aina iso osa minua. Isäni on toiminut seurassa niin harrastajana kuin johtokuntatehtävissä, tämän jälkeen olen siskoni Millan kanssa jatkanut seuran toiminnan kehittämistä ja nyt kasvatamme omista lapsistamme myös nuorisoseuralaisia. Meitä onkin nyt jäseniä kolmesta polvesta.

Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

Rakastan aktiivista seuraamme. Vaikka joskus se vaatiikin paljon työpanosta ja aktiivisia toimijoita, olen tyytyväinen, miten seuramme on kehittynyt oman harrastushistorian aikana. Viikkoharrastuksien lisäksi osallistumme moniin muihinkin juttuihin. Jos lähtisin listaamaan meidän toimintaamme juttu venyisi liian pitkäksi, tätä varten meiltä löytyy aktiiviset somesivut. Omia lempijuttuja ovat kuitenkin viikkotoiminnan lisäksi ulkomaanreissut sekä talkoilut! Näissä molemmissa pääsen tutustumaan muihin harrastajiin rennolla meiningillä.

Mitä haluaisit kertoa muille?

Olen onnellinen nuorisoseuralainen, varmasti koko ikäni. Olen kiitollinen tanhuperheelleni. Viimeiseksi suuret kiitokset aktiivitoimijoille, nykyisille ja entisille. Välillä tuntuu, että toiminta syö paljon omia ja muiden toimijoiden energiaa ja aikaa, mutta mielestäni se antaa kuitenkin paljon enemmän kuin ottaa.

Olemme ehdolla Suomen vuoden nuorisoseuraksi ja tällainen tunnustusehdokkuus ei olisi mahdollista ilman aktiivista toimintaa tai sen mahdollistavia aktiivisia toimijoita. Kiitos myös kaikille, jotka on meitä kovasti kannustaneet, olemme lukeneet jokaisen kommentin lämmöllä.

T. Iina Sorsa

Kuva: Arja Siekkelin kotialbumi
Joulukuun kuukauden nuorisoseuralainen on 60-vuotias Tirvan Nuorisoseuran puheenjohtaja Arja Siekkeli, jolla on pitkä nuorisoseuratausta. Arja on ehtinyt harrastaa monipuolisesti niin tanssia kuin teatteriakin, ja hänelle ovat tuttuja myös muut järjestötoiminnan tehtävät aina tapahtumien juontamisesta johtokuntatyöskentelyyn.

Nimeni on Arja Siekkeli. Olen 60-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti ja neljän lapsenlapsen mummi. Asun puolison kanssa Kouvolassa Tirvalla. Olen kotoisin Mäntyharjusta.

Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

Alun alkaen nuorisoseuratoiminta vei mukanaan 1970-luvun lopulla. Olin oppinut jo aiemmin tanssimaan polkkaa. Koirakivessä etsittiin tanhuryhmään tanssijoita ja niinpä liityin Koirakiven Nuorisoseuraan.

Meillä olikin todella ratkiriemukas porukka. Tanhusimme Airi Lepän ohjauksessa. Esiintymisiä oli lähinnä etelä-Savossa, mutta hyvin ovat reissut Helsinkiin, Kaustisille ja Ruotsiin jääneet mieleen. Esitimme myös pieniä sketsejä ja osan käsikirjoitimme niistä itse. Näitä aikoja lämmöllä muistelen.

Jouluna 1989 tapasin Kaitsun, tulevan puolisoni Kouvolassa Kuntotalon tansseissa. Myös hän oli harrastanut kansantansseja Säkkijärvi-Hyppälän nuorisoseurassa ja polkkataito löytyi. Muutin jo seuraavana vuonna Mikkelistä Valkealaan. Yhdessä jonkin aikaa tanhusimmekin Säkkijärvi-Hyppälän kansantanssiryhmässä.

Vuonna1992 muutin Tirvalle ja nimikin oli vaihtunut Hämäläisestä Siekkeliksi. Olin aiemmin kokenut nuorisoseura toiminnan omakseni Koirakiven nuorisoseurassa ja nyt olikin helppo liittyä Tirvan nuorisoseuraan. Olin mukana Seuralassa 1990- ja 2000 luvulla esitetyissä näytelmissä.

Ohjasin 5 vuotta Railakkaat nimistä lasten tanssiryhmää. Hyviä muistoja jäi niin harjoituksista kuin erilaisista esiintymistilaisuuksistakin.

Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

Kesäteatteri

Vuonna 2009 valmistui kesäteatteri Tirvan lavan yhteyteen. Ensimmäinen esitys oli Tukkijoella. Se kokosi Tirvan nuorisoseuran jäsenet ja koko kylän väen naapurikyläläisiäkään unohtamatta tiiviisti yhteen. Suosio oli niin hyvä, että poikkeuksellisesti esitimme sen uudelleen seuraavana kesänä.

Meillä on kesäteatteri joka 2. vuosi. Itselläni on ollut välillä pienempi ja välillä vähän suurempi rooli yhtä lukuun ottamatta kaikissa Tirvan kesäteatterin näytelmissä. Viimeisin rooli oli vuonna 2024 Olin Nahjuksen vaimo– näytelmässä neiti Gertrud. Samassa näytelmässä Nahjuksen vaimon roolissa oli tyttäreni Anni. Kesäteatterissa Tirvan lavalla on esitetty yhteensä 8 eri näytelmää. Kovasti talkoolaisia vaativaa on tuo kesäteatteri kaikkineen. Toivon todella, että talkoohenkeä löytyy jatkossakin. Jokaisen pienikin työpanos on tärkeä.

Improvisaatioteatteri

Impro on ollut aina lähellä sydäntäni. Olemme saaneet väkeä koolle sen verran, että improkurssit ovat mahdollistuneet ja nyt meillä Tirvalla on yksi kurssi keväällä ja toinen syksyllä. Mukaan mahtuu lisää innokkaita. Impro auttaa ihan arkisessa elämässäkin lisäten luovuutta ja esiintymisvarmuutta hyvää huumoria unohtamatta. Itselleen on hyvä osata nauraa.

Johtokuntatyöskentely

Tirvan nuorisoseurassa johtokuntavuosinani olen toiminut seuran varapuheenjohtajana.  Vuonna 2023 minut valittiin seuran puheenjohtajaksi ja kohta alkaakin 3. vuosi siinä roolissa.

Olen ollut Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa. Tällä hetkellä olen Seurala-yhdistyksen puheenjohtaja. Seurala-yhdistys koostuu neljästä yhdistyksestä (Tirvan Nuorisoseura, Tirvan Martat, Tirvan urheiluseura Pamaus ja Tirvan maamiesseura). Se ylläpitää seurantaloamme Seuralaa. Nuorisoseura järjestää edellä mainittujen seurojen kanssa mm. pikkujoulut. Marianpäivärieha on meillä jo perinne, samoin syksyisin järjestettävä Kekri-tapahtuma.  Olen ”aina” laulattamassa ja leikittämässä niin lapsia kuin aikuisiakin ja ”innokas” juontomies.

Luova lava – leirit ja lasten ja nuortenteatteri

Saimaan Nuorisoseurojen kanssa yhteistyössä toteutettu Luova lava leiri Seuralassa on ollut hyvin suosittu. Se tuo itselleni hyvän mielen, kun saan olla mukana tuomassa monelle lapselle ja nuorelle hyviä leirikokemuksia, vaikka olemalla leiriviikon aikana vain yhden päivän keittiöhommissa.

Lasten- ja nuortenteatterin toteutumiseen Seuralassa saimme työryhmän kasaan ja ensimmäinen teatterikokoontuminen onkin vielä tämän vuoden puolella.

Mitä haluaisit kertoa muille?

Olen pitänyt seurassamme yllä ajatusta pukeutua kansallispukuun esim. juhannuksena Tirvan kyläyhdistyksen järjestämällä kesätorilla Seuralan mäellä. Olen saanut hienoa palautetta omatekemästäni Valkealan kansallispuvusta. Koen ylpeyttä nuorisoseuralaisuudestani pukeutuessani siihen. Etenkin tuo tunne korostui v. 2023, kun Tirvan nuorisoseura täytti 120 v. ja minulla oli kunnia puheenjohtajan roolissa Valkealan kansallispuku päällä toivottaa juhlaväki tervetulleeksi. Pidimme silloin yhteisjuhlat Tirvan lavalla 100 v. täyttävän Tirvan urheiluseura Pamauksen kanssa. Juhlat olikin luonteva pitää yhteisjuhlana, koska juhlivien seurojen puheenjohtajat nukkuivat saman peiton alla. Pamauksen puheenjohtajana oli tuolloin Kai Siekkeli.

Nuorisoseuravuodet ovat tuoneet minulle ystäviä, ihania ja hauskoja muistoja. Se on tuonut yhteisöllisyyden kokemuksia ja hyvää mieltä yhdessä tehden. Tirvalla meillä on hyvä meininki niin johtokunnassa kuin muutenkin huumoria unohtamatta.

Olen ollut mukana vuosien varrella myös eri yhdistysten toiminnassa ja myös luottamustoimissa. Nuorisoseuratoiminta on kuitenkin se, mikä tulee pysymään elämässäni ainakin jäsenyytenä, jos ei muuhun enää pysty.

Ei yksin vaan yhdessä toimien tästäkin eteenpäin.

Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille!
Terveisin Arja