Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.
Vuoden 2018 aluetapahtumat pidetään seuraavilla paikkakunnilla:
Rovaniemi 7.4.2018 Helsinki 23.-25.3.2018
Kemi 31.3.2018 Porvoo 7.–8.4.2018
Oulu 24.2.2018 Hyvinkää 3.3. 2018
Raahe 24.3.2018 Urjala 17.-18.3.
Nivala 17.3.2018 Turku 17.3.2018
Kajaani 24.3.2018 Salo 24.3.2018
Joensuu 10.2.2018 Rauma 28.4.2018
Puumala 17.2.2018 Lahti 17.3.2018
Iisalmi 3.3.2018 Lohja 16.-18.3.2018
Kotka 7.4.2018
Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.
Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.
Jari Lepältä ei ole elämänsä varrelta luottamustehtäviä puuttunut. Hänestä aivan huokuu henki, joka sanoo ”minusta saatte luotettavan ja aikaansaavan henkilön hoitamaan meidän yhteisiä asioita”. Tämä asenne – ja vankka nuorisoseuralaistausta – on vienyt Lepän Suomen valtion kauneimpaan työhuoneeseen, maa- ja metsätalousministeriksi. Prameassa, kullalla koristellussa huoneessa on tarkoitus selvittää, kuka on Jari Leppä.
”Olen maalaismies Etelä-Savon Pertunmäen Koirakiven Antinmäeltä”, vastaa mies harmaassa puvussa. Arvokkaista puitteista huolimatta, Leppä on rento ja hauska haastateltava. Aloitamme tietysti nuorisoseuroista, joissa Leppä on ollut mukana ihan pikkupojasta lähtien.
Nuorisoseuralainen syntymästä asti
”Vanhemmat, isovanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät ja tuttavat, olivat tässä harrastuksessa mukana. Muistan, kuinka innokkaana olin siellä kaikkea touhuamassa ja kuinka hauskaa oli olla mukana.”
Nuorisoseuran rekisterissä on merkitty Lepän jäsenyys alkaneeksi 24.6.1959, eli päivä jolloin hän syntyi. Ja touhu on jatkunut tähän päivään asti.
”Ja tulee jatkumaan. Niin kauan kuin jalka heiluu”, sutkauttaa Leppä.
Varhaisimmat muistot ovat yhdessä tekemisestä ja erilaisten harrastusten parissa olemisesta. Toiminta rupesi pikku hiljaa tavoitteellisemmaksi.
”Jossain vaiheessa kehityksen kaari vei minut suorittajasta ensin johtokuntaan, sitten puheenjohtajaksi. Siinä olen ollut nyt kohta kolkyt vuotta,” Leppä toteaa. Aika rientää, sillä tarkistuksen jälkeen puheenjohtajavuosia tulee nyt täyteen 33.
Tie päätöksenteon huipulle
”Ykskaks huomasin, minut halutaan mukaan kunnallispolitiikkaan ja erilaisiin maakunnallisiin toimintoihin. Seuraavaksi tuli kannustusta, että lähde valtakunnan vaikuttajaksi pyrkimään. Ja sitä tietä tässä nyt ollaan”, Leppä kertoo.
Nuorisoseuralaisuus on vaikuttanut olennaisesti Lepän polkuun politiikassa.
”Todella olennaisesti. Olen monta kertaa sanonut sen, kymmeniä kertoja, että ilman nuorisoseuran vaikutusta tuskin olisin tässä haastateltavana tässä roolissa. Kyllä sillä on ollut niin ratkaiseva vaikutus.”
Jari Leppä kutsuttiin syksyllä 2017 Nuorisoseurojen kunniajäseneksi. Pääsihteeri Kalliomaa ja puheenjohtaja Reichardt luovuttivat kunniakirja maa- ja metsätalousministeriössä marraskuussa.
Koska nuorisoseura on antanut Lepälle pohjan toteuttaa unelmiaan, hän haluaa nyt vastaavasti luoda edellytyksiä seuraaville sukupolville ponnistaa haluamiinsa tehtäviin ja saavuttaa haaveitaan. Olivatpa haaveet mitä tahansa, Leppä on vahvasti sitä mieltä, että nuorisoseuroissa saa siihen hyvän pohjan.
Lepälle Koirakiven nuorisoseuran puheenjohtajuus on luottamustehtävä, josta hän luopuisi vasta viimeisenä ja pakon edessä. Ryhtyessään kansanedustajaksi ja ministeriksi eri luottamustehtävistä syntyviä jääviyksiä käytiin läpi oikeuskanslerin kanssa. Leppä kysyi nuorisoseuran puheenjohtajuudesta oikein erikseen.
”Vastaus oli että ei, kyllä ministerillä ja kansanedustajalla pitää olla oikeus toimia kansalaisjärjestössä. Kansalaisjärjestötoiminta on asia, jota pitää kaikkien voida tehdä.”
Leppä nousi eduskuntaan vuonna 1999 alueensa ääniharavana. Tämä poiki audienssin silloisen Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapeelle. Hän antoi aloittelevalle kansanedustaja Lepälle yhden neuvon: älä muutu. Tämän neuvon Leppä muistaa vieläkin.
Nuorisoseuratoiminnan Leppä näkee tärkeänä itsetunnon, minäkuvan ja uskalluksen kasvattajana. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa myös kohtaamaan toisia, ihan erilaisiakin ihmisiä. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, Leppä korostaa, mutta kaikkien kanssa on pystyttävä toimimaan. Tätä periaatetta hän pyrki viljelemään myös Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajakaudellaan 2009-2012. Keskusteluun ja mielipiteiden esittämiseen kannustettiin, mutta asiattomasta kielestä Leppä jyrähti niin, ettei harhapoluille sen jälkeen menty.
Teatteri on kurkistus toiseen ihmiseen
Nuorisoseuralaisuuden lisäksi Leppä kokee myös nimenomaan teatterin auttaneen häntä politiikan puolella. Äänenkäyttö, eleet, kehonkieli, esiintymisvarmuus ja se miten uskaltaa ja osaa heittäytyä asioihin, Leppä mainitsee muutamina konkreettisina asioina.
”Teatteri on tilaisuus kurkistaa jonkun muun elämään. Kun saa olla huikentelevaisesta ministeristä peräkammarin poikaan tai höperöityvästä kenraalista lehdenjakajaan ja kaikkea siltä väliltä.”
Ministerintehtävistä huolimatta Leppä oli mukana Koirakiven kesäteatterin viime kesän näytelmässä, joka kertoi Laila Kinnusen elämästä. Näytelmä alkaa dramaattisella kohtauksella, jossa sodan sekasorron riehuessa taustalla saatellaan sotalapsia junaan.
”Siinä kohtauksessa, kun lapsia vietiin rautatieasemalle lähtemään Ruotsiin, laitettiin lappu kaulaan ja eteenpäin, se kosketti ihan varmasti joka ainoaa katsojaa. Katsomossa oli ihan haudanhiljaista.”
Näytelmässä Leppä esitti saattajaa ja hänen kuusivuotias tyttärensä saatettavaa.
”Yhden kerran kun tultiin kotiin, tyttö sanoi ”Isi hei, voisko sen sotalapsikohtauksen jättää pois, kun se on niin surullinen”. Selitin, että ei sitä voi jättää pois, kun se kuuluu niin oleellisena osana Lailan elämän alkutaipaleeseen. Tytär sanoi heti siihen, että ”kyllä, no pietään se siellä, mutta onneks se ei oo meiän kohalla totta”.
”Juuri se, ja pidetään huoli, ettei niin tapahdu jatkossakaan.”
Inspiraationa nuoriso ja perinteet
Lasten ja nuorten mahdollisuudet ovat ministerin sydäntä lähellä. Hän iloitsee, että saa olla kohtuullisen paljon nuoren väen kanssa tekemisissä, esimerkiksi nuorisoseuratoiminnassa tai kouluissa ja oppilaitoksissa vieraillessa.
”Joka kerta lähden voimaantuneempana sieltä pois kuin olin sinne menneessäni olen. Se ilmapiiri, joka rakentuu heidän kanssa tekemisissä ollessaan, se innostus puskee läpi näilläkin vuosilla.”
Kun Leppä oli puhumassa yliopiston opiskelijoiden kanssa, ei hän meinannut haluta pois lähteäkään.
”Siellä oli aivan mahottomasti porukkaa ja meillä oli aivan järisyttävän hauskat keskustelut, eikä vain hauskat vaan myös hyödylliset. Aikaa meni paljon yli sen mitä olin varannut, kun en malttanut lähteä pois. Mietin, että jestas, on nää kyllä paljon viksumpia kuin itse olin tuohon aikaan. Ja näinhän se pitää ollakin”.
Nuorten lisäksi Leppää inspiroivat seurantalot.
”Seurantalot, niissä on sitä jotain. Olin viime sunnuntaina puhumassa Sysmän Tikkalan 100-vuotisjuhlissa. Aina kun astuu seurantaloon sisään, tuntee, että täällä on vuosikymmeniä ihmiset tehneet hirmusesti töitä ja talo on hienossa kunnossa. Kaikki huokuu ylisukupolvisuutta ja eteenpäin katsomista, vaikka on kuinka hankalaa ollut.
Yksi asia kaduttaa
Vaikka Leppä istuu yhdellä valtion korkeimmista paikoista, yksi asia on häntä jäänyt kaduttamaan. Nuorena miehenä perhe ja vanhemmat kannustivat voimakkaasti lähtemään ulkomaille.
”Ja itte pöllö en sinne mennyt! Se on mua jäänyt ikuisiksi ajoiksi harmittamaan.”
Tämän takia Lepällä on tärkeä viesti nuorille: ”Lähtekää ulkomaille, menkää hakemaan kokemuksia. Ja tulkaa takaisin. Olette sitten paljon vahvempia. Menkää mihin vaan, kuhan meette.”
Yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus
Vaikka Lepän oma nuorisoseurapolku on ollut vahvasti teatterissa, nuorisoseuralaisuutta voi hänen mukaan ilmentää monella tapaa. Tärkeimmäksi liimaksi, joka yhdistää seurojen harrastusaloista riippumatta on yhteisöllisyys.
Yhteisöllisyyden lisäksi Leppä haluaa nostaa järjestön vahvuudeksi ja vaalittavaksi arvoksi ylisukupolvisuuden.
”Me ajattelemme pitkäjänteisesti asioita, eikä mitä voin saada seurasta itselleni tässä näin ja huomenna. Vaan mitä se on meistä eteenpäin, mitä se on sitten jatkossakin. Se on vastuun kantamista, johon me kasvamme tässä hienossa seurassa.”
En oo ikinä miettinyt asiaa! Pitää olla evästä ja hyvää seuraa, läheiset. Tämän työnkin myötä tulee ruoka aina päällimmäisenä mieleen. Sitten tulee vasta muut, kuten kirjat ja viestivälineet.
Jos saisit olla päivän joku muu, kenen saappaisiin haluaisit hypätä?
Oho. Miten sulla on tollaisia kysymyksiä? No, hävittäjälentäjä. Saisi vedellä Hornetilla silmukoita. Se on aina kiehtonut. On vauhtia, vapautta, voimaa ja riskienhallintaa. Pitää olla äärimmäisen hyvä kontrolli itseensä ja siihen laitteeseen.
Miten rentoudut?
Kolme asiaa. Kun kapuaa näyttämölle teatteriesityksessä, niin ei kyllä tasan tarkkaan muista mitään [työasioita]. Se on niin mukavaa, niin kiinnostavaa ja innostavaa, mutta lisäksi pitää keskittyä siihen tekemiseensä.
Toinen on ravit, sielläkään ei mieti työasioita. Varsinkin kun on oma hevonen juoksemassa, sit ei muista edes omaa nimeään!
Kolmas asia on se kun saa olla metsällä. Vaikka olisi yksinään passissa tai kyttäämässä, niin se vie mennessään, kaikki se mitä siinä tapahtuu, mitä näkee, koko ajan se luonto on ympärillä.
Löydön kartano, Löydönkartanontie 151, Ristiina, Mikkeli
la 27.1. klo 10-16
OHJELMA
klo 9.30 – 10.00 Tulokahvit
klo 10.00 – 12.00 Virikkeitä ja tukea nuorisoseuratoimintaan
Kuinka hyödynnän jo olemassa olevia materiaaleja toiminnan suunnittelussa?
klo 12.00 – 13.00 Lounas
klo 13.00 – 16.00 UUSIA AVAUKSIA SAIMAAN ALUEELLE – ideariihi
Ideoidaan hanketta, josta apua uuden toiminnan synnyttämiseen nuorisoseuroissa.
Iltapäivän työskentelyn lomassa nautimme päiväkahvit.
Ohjaajille lisäksi luvassa yhteisten kuulumisten jakamista ja vertaistukea ohjaajuudessa jaksamiseen
Foorumipäivän hinta on 25 €/hlö sisältäen päivän ohjelman ja ruokailut. Ilmoittautuminen sähköpostitse saimaa@nuorisoseurat.fi ma 22.1.2018 mennessä. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-aineallergiat.
Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.
Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!
Tulokset julkistetaan seuraavasti:
Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
Allianssi jakoi ensimmäiset Nuori toimija -tunnustukset Helsingissä 10.10. Tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi aktiivisille nuorille sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän hyvinvointiaan edistäneille aikuisille.
Nuori toimija -tunnustus jaettiin jopa neljälle nuorisoseuratoimijalle:
Luova lava -toiminta, Jyväskylä
Vuoksenniskan nuorisoseuran Irti-teatteri, Imatra
Karjalan Nuorten kansantanssiohjaaja Sini Hirvonen, Helsinki
Jokipiin Nuorisoseuran aktiivinuori Niko Luokkakallio, Kurikka
Nuori toimija -tunnustuksen saaja voi olla yhtä hyvin nuori tai vanha. Pääasia on, että tuoretta näyttöä nuorisotoiminnasta tai -työstä löytyy. Yksittäisten henkilöiden lisäksi voidaan palkita myös järjestöjä, hankkeita ja nuorten ryhmiä.
Muut Nuori toimija -tunnustuksen saajat: Ohjaamo Kotka; Muuttajat!-demokratiakasvatushanke ja Nuoret toimijat -ryhmä; Plan Suomi; Aktiivinuori Henrik Mattsson; Lippukunnanjohtaja Atte Jantunen, Reippaat Pojat ry, Jyväskylä; Aikuiskaveritoiminta, Luotolan Nuoret ry, Kemi; Aktiivinuori ja ohjaaja Hanne Mällinen, Siikajoki / Oulu. Muut tulevaisuusfoorumit ovat Seinäjoella 12.10., Mikkelissä 19.10. ja Kemissä 25.10.
Kuva: Irti-teatterilaisia Voltti-tapahtumassa kesäkuussa 2017. Kuvaaja Riina Tanskanen
Saimaan Nuorisoseurojen syyskokous pidetään 31.10.2017 klo 18 Tirvan Seuralassa, Seurantalontie 6, 46430 Tirva, Kouvola. Tervetuloa päättämään vuoden 2018 toiminnasta ja taloudesta, sekä valitsemaan uudet johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.
Erovuorossa ovat: Rauno Argillander Pertunmaan Nuorisoseurasta, Ilpo Ilves Vuoksenniskan Nuorisoseurasta, Juho Liiri Kangasvarren Nuorisoseurasta, Jarmo Koivumäki Ristiinan Nuorisoseurasta ja varajäsen Eija Spännäri Mäntyharjun Nuorisoseurasta. Lisäksi Henna Laitisen tilalle valitaan vuodeksi uusi jäsen.
Etsimme uusia innokkaita johtokunnan jäseniä, löytyykö sellaisia teidän nuorisoseurasta? Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa pääsee vaikuttamaan alueen toimintaan. Tervetuloa tekemään esityksiä!
Esitys Saimaan Nuorisoseurojen toimintasuunnitelmaksi 2018: Saimaan Tosu 2018
Ilmoittautumiset 8.11. mennessä alla olevan linkin kautta
ILMOITTAUTUMINEN KNOPPIIN
Lisätietoja 040 566 0288 / minna.pasi(ät)nuorisoseurat.fi
Tulostettava tiedote alla
KNoppi on nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen ja ryhmien ohjaamiseen. KNoppi-koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Kulttuurinen harrastustoiminta toimii KNoppi-koulutuksen pohjana sisällöissä ja menetelmissä. Koulutuksen laajuus vastaa 1,5 opintopistettä.
Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2017.
Seurantalojen korjausavustukset vuodelle 2018 ovat nyt haettavana. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustusta haetaan sähköisessä verkkopalvelussa.
Erillisavustus kuntokartoituksiin
Tänä vuonna on haettavana lisäksi seurantalojen kuntokartoituksiin tarkoitettu erillisavustus, jota jaetaan vähintään kahden seurantalon omistavan yhteisön muodostamille ryhmille. Erillistä avustusta kuntokartoituksiin haetaan Suomen Kotiseutuliiton sivuilla olevalla tulostettavalla lomakkeella.
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2017 korjausavustusta myönnettiin 168 seurantalon omistavalle yhteisölle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoina oli 261 eri yhteisöä.
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2018. Määräraha avustuksiin varataan valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.
Järjestön uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista seuratoiminnan asioista sekä tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Tilaa järjestökirje!
Nuorisoseuralaisuuden lisäksi Leppä kokee myös nimenomaan teatterin auttaneen häntä politiikan puolella. Äänenkäyttö, eleet, kehonkieli, esiintymisvarmuus ja se miten uskaltaa ja osaa heittäytyä asioihin, Leppä mainitsee muutamina konkreettisina asioina. 
