Kategoria: Harrastustoiminta

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Arja Siekkeli

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Arja Siekkeli

    Kuva: Arja Siekkelin kotialbumi
    Joulukuun kuukauden nuorisoseuralainen on 60-vuotias Tirvan Nuorisoseuran puheenjohtaja Arja Siekkeli, jolla on pitkä nuorisoseuratausta. Arja on ehtinyt harrastaa monipuolisesti niin tanssia kuin teatteriakin, ja hänelle ovat tuttuja myös muut järjestötoiminnan tehtävät aina tapahtumien juontamisesta johtokuntatyöskentelyyn.

    Nimeni on Arja Siekkeli. Olen 60-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti ja neljän lapsenlapsen mummi. Asun puolison kanssa Kouvolassa Tirvalla. Olen kotoisin Mäntyharjusta.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Alun alkaen nuorisoseuratoiminta vei mukanaan 1970-luvun lopulla. Olin oppinut jo aiemmin tanssimaan polkkaa. Koirakivessä etsittiin tanhuryhmään tanssijoita ja niinpä liityin Koirakiven Nuorisoseuraan.

    Meillä olikin todella ratkiriemukas porukka. Tanhusimme Airi Lepän ohjauksessa. Esiintymisiä oli lähinnä etelä-Savossa, mutta hyvin ovat reissut Helsinkiin, Kaustisille ja Ruotsiin jääneet mieleen. Esitimme myös pieniä sketsejä ja osan käsikirjoitimme niistä itse. Näitä aikoja lämmöllä muistelen.

    Jouluna 1989 tapasin Kaitsun, tulevan puolisoni Kouvolassa Kuntotalon tansseissa. Myös hän oli harrastanut kansantansseja Säkkijärvi-Hyppälän nuorisoseurassa ja polkkataito löytyi. Muutin jo seuraavana vuonna Mikkelistä Valkealaan. Yhdessä jonkin aikaa tanhusimmekin Säkkijärvi-Hyppälän kansantanssiryhmässä.

    Vuonna1992 muutin Tirvalle ja nimikin oli vaihtunut Hämäläisestä Siekkeliksi. Olin aiemmin kokenut nuorisoseura toiminnan omakseni Koirakiven nuorisoseurassa ja nyt olikin helppo liittyä Tirvan nuorisoseuraan. Olin mukana Seuralassa 1990- ja 2000 luvulla esitetyissä näytelmissä.

    Ohjasin 5 vuotta Railakkaat nimistä lasten tanssiryhmää. Hyviä muistoja jäi niin harjoituksista kuin erilaisista esiintymistilaisuuksistakin.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?
    Kesäteatteri

    Vuonna 2009 valmistui kesäteatteri Tirvan lavan yhteyteen. Ensimmäinen esitys oli Tukkijoella. Se kokosi Tirvan nuorisoseuran jäsenet ja koko kylän väen naapurikyläläisiäkään unohtamatta tiiviisti yhteen. Suosio oli niin hyvä, että poikkeuksellisesti esitimme sen uudelleen seuraavana kesänä.

    Meillä on kesäteatteri joka 2. vuosi. Itselläni on ollut välillä pienempi ja välillä vähän suurempi rooli yhtä lukuun ottamatta kaikissa Tirvan kesäteatterin näytelmissä. Viimeisin rooli oli vuonna 2024 Olin Nahjuksen vaimo– näytelmässä neiti Gertrud. Samassa näytelmässä Nahjuksen vaimon roolissa oli tyttäreni Anni. Kesäteatterissa Tirvan lavalla on esitetty yhteensä 8 eri näytelmää. Kovasti talkoolaisia vaativaa on tuo kesäteatteri kaikkineen. Toivon todella, että talkoohenkeä löytyy jatkossakin. Jokaisen pienikin työpanos on tärkeä.

    Improvisaatioteatteri

    Impro on ollut aina lähellä sydäntäni. Olemme saaneet väkeä koolle sen verran, että improkurssit ovat mahdollistuneet ja nyt meillä Tirvalla on yksi kurssi keväällä ja toinen syksyllä. Mukaan mahtuu lisää innokkaita. Impro auttaa ihan arkisessa elämässäkin lisäten luovuutta ja esiintymisvarmuutta hyvää huumoria unohtamatta. Itselleen on hyvä osata nauraa.

    Johtokuntatyöskentely

    Tirvan nuorisoseurassa johtokuntavuosinani olen toiminut seuran varapuheenjohtajana.  Vuonna 2023 minut valittiin seuran puheenjohtajaksi ja kohta alkaakin 3. vuosi siinä roolissa.

    Olen ollut Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa. Tällä hetkellä olen Seurala-yhdistyksen puheenjohtaja. Seurala-yhdistys koostuu neljästä yhdistyksestä (Tirvan Nuorisoseura, Tirvan Martat, Tirvan urheiluseura Pamaus ja Tirvan maamiesseura). Se ylläpitää seurantaloamme Seuralaa. Nuorisoseura järjestää edellä mainittujen seurojen kanssa mm. pikkujoulut. Marianpäivärieha on meillä jo perinne, samoin syksyisin järjestettävä Kekri-tapahtuma.  Olen ”aina” laulattamassa ja leikittämässä niin lapsia kuin aikuisiakin ja ”innokas” juontomies.

    Luova lava – leirit ja lasten ja nuortenteatteri

    Saimaan Nuorisoseurojen kanssa yhteistyössä toteutettu Luova lava leiri Seuralassa on ollut hyvin suosittu. Se tuo itselleni hyvän mielen, kun saan olla mukana tuomassa monelle lapselle ja nuorelle hyviä leirikokemuksia, vaikka olemalla leiriviikon aikana vain yhden päivän keittiöhommissa.

    Lasten- ja nuortenteatterin toteutumiseen Seuralassa saimme työryhmän kasaan ja ensimmäinen teatterikokoontuminen onkin vielä tämän vuoden puolella.

    Mitä haluaisit kertoa muille?

    Olen pitänyt seurassamme yllä ajatusta pukeutua kansallispukuun esim. juhannuksena Tirvan kyläyhdistyksen järjestämällä kesätorilla Seuralan mäellä. Olen saanut hienoa palautetta omatekemästäni Valkealan kansallispuvusta. Koen ylpeyttä nuorisoseuralaisuudestani pukeutuessani siihen. Etenkin tuo tunne korostui v. 2023, kun Tirvan nuorisoseura täytti 120 v. ja minulla oli kunnia puheenjohtajan roolissa Valkealan kansallispuku päällä toivottaa juhlaväki tervetulleeksi. Pidimme silloin yhteisjuhlat Tirvan lavalla 100 v. täyttävän Tirvan urheiluseura Pamauksen kanssa. Juhlat olikin luonteva pitää yhteisjuhlana, koska juhlivien seurojen puheenjohtajat nukkuivat saman peiton alla. Pamauksen puheenjohtajana oli tuolloin Kai Siekkeli.

    Nuorisoseuravuodet ovat tuoneet minulle ystäviä, ihania ja hauskoja muistoja. Se on tuonut yhteisöllisyyden kokemuksia ja hyvää mieltä yhdessä tehden. Tirvalla meillä on hyvä meininki niin johtokunnassa kuin muutenkin huumoria unohtamatta.

    Olen ollut mukana vuosien varrella myös eri yhdistysten toiminnassa ja myös luottamustoimissa. Nuorisoseuratoiminta on kuitenkin se, mikä tulee pysymään elämässäni ainakin jäsenyytenä, jos ei muuhun enää pysty.

    Ei yksin vaan yhdessä toimien tästäkin eteenpäin.

    Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille!
    Terveisin Arja

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Elina Kiljunen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Elina Kiljunen

    Kuva: Elina Kiljusen kotialbumi
    Marraskuun kuukauden nuorisoseuralainen on 14-vuotias Elina Kiljunen Lemin Nuorisoseurasta. Elina harrastaa teatteria nuorten ryhmässä, ohjaa alle kouluikäisten Luova lava – kerhoa sekä toimii apuohjaajana alakouluikäisten teatterikerhossa. Teatterin lisäksi hän harrastaa myös tanssia tanhuryhmässä.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Aloitin teatterin vuonna 2022, keväällä 2024 kävin ohjaajakoulutuksen ja nyt ohjaan lasten ryhmiä.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Tällä hetkellä meidän, nuorten teatteriryhmä tekee uutta näytelmää nimeltä Nuoruus on juhla ja ensi-ilta on huhtikuussa. 

    Mun toimintaan kuuluu aika paljon kaikkea erilaista mut esim. ohjaaminen, harrastaminen, vapaaehtoistyö yms. Oon usein talkoissa auttamassa esim. kahvituksissa tai lipunmyynnissä.

    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    Mun mielestä parasta nuorisoseura toiminnassa on yhteisöllisyys ja se ku pääsee tapaamaan uusia ihmisiä eri tapahtumissa yms. Mun ryhmässä toisaalta parasta on hyvä ilmapiiri ja kaikki on kokeilunhalusia.

  • Nyt on hyvä aika laittaa jäsenrekisterit kuntoon!

    Nyt on hyvä aika laittaa jäsenrekisterit kuntoon!

    Jokaisen vuoden alussa jäsenyhdistyksiltä kerätään toimintatietoja edellisen vuoden toiminnasta ja samalla kysytään myös mm. yhdistyksen jäsenten määrää. Loppuvuosi onkin hyvää aikaa käydä rauhassa läpi jäsenrekisterin tietoja ja selvittää jäsenmaksujen tilanne sekä mahdolliset osoite- tai muiden tietojen muutokset jäsenten osalta. Kun jäsenrekisteri on ajan tasalla, jäsentietojen lisääminen Nuorisoseurarekisterin toimintailmoitukseen käy helposti yhtä painiketta painamalla.

    Ajantasainen jäsenrekisteri säästää rahaa

    Yhdistykset maksavat jokaisesta jäsenestään myös jäsenmaksua Saimaan Nuorisoseuroille ja sitä kautta Suomen Nuorisoseuroille. Maksu määräytyy jäsenrekisterissä olevien jäsenten lukumäärän mukaan. Ajan tasalla oleva jäsenrekisteri varmistaa siis myös sen, että jäsenmaksu maksetaan aina oikean jäsenmäärän mukaan.

    Jäsenluettelon tietojen tarpeellisuus, virheettömyys ja tarkkuus

    Yhdistyslain 11 § mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaiseman Henkilötietojen käsittely yhdistystoiminnassa – oppaan mukaan ”Kerättävien henkilötietojen on oltava täsmällisiä, asianmukaisia ja olennaisia. Tiedot eivät saa olla tarpeettomia, virheellisiä tai epätarkkoja.”

    Jäsenluettelon eli jäsenrekisterin pitäjälle kuuluvista tehtävistä vastaa yhdistyksen hallitus, jonka tehtävänä on varmistaa, että rekisterin tiedot ovat tarpeellisia, virheettömiä ja tarkkoja. Myös tästä syystä jokaisen yhdistyksen on syytä käydä läpi jäsenrekisterinsä ja tarkistaa onko sen tiedoissa jotakin korjattavaa.

    Mutta mistä tiedän, ovatko tiedot oikein?

    Jäsentietojen päivittämisen apuna toimii Nuorisoseurojen Seuralainen jäsenportaali. Seuralainen ”keskustelee” Nuorisoseurarekisterin kanssa ja hakee sieltä tietoja. Seuralaisen kautta jäsen voi myös itse päivittää omia jäsentietojaan.

    Yhdistyksen kannattaakin kannustaa jäseniään Seuralaisen käyttöön ja pyytää heitä pitämään itse huolta omien tietojensa oikeellisuudesta. Seuralaisesta löytyy myös mm. tietoja jäseneduista sekä sähköinen jäsenkortti, jonka voi tarvittaessa myös tulostaa.

    Joissakin tilanteissa yhdistyksen hallituksen on syytä käydä läpi myös maksetut jäsenmaksut ja ottaa yhteyttä henkilöihin, joilta suoritus puuttuu. Yhdistyksen säännöissä voi olla myös määritelty, milloin jäsenmaksun maksamatta jättänyt henkilö voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä.

    Sähköinen jäsenhakemus

    Yhdistyksen kannattaa myös hyödyntää Nuorisoseurojen tarjoamaa sähköistä jäseneksiliittymislomaketta eli jäsenhakemusta, jotta uusien jäsenten tiedot menevät heti suoraan Nuorisoseurarekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta: https://nuorisoseurarekisteri.fi/hae

    Sivulla on listattu jokainen Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistys ja kunkin yhdistyksen tietojen kohdalla on painike Liity seuran jäseneksi. Uuden jäsenen täyttämä jäsenhakemus tulee näkyviin Nuorisoseurarekisterin etusivulle kohtaan Lomakkeet (sivun alaosa). Lomakkeen täyttö ei suoraan liitä henkilöä yhdistyksen jäseneksi, vaan yhdistyksen tulee käsitellä hakemus omien käytäntöjensä mukaisesti.

    Apua jäsenrekisterin käyttöön

    Saimaan Nuorisoseurojen työntekijät auttavat mielellään kaikissa jäsenrekisteriin liittyvissä kysymyksissä, olethan meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Yhteystietomme ovat:

    Tuija-Liisa Leino
    p. 040 537 2363
    tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi

    Suvi Rautsiala
    p. 040 163 3799
    suvi.rautsiala@nuorisoseurat.fi

    Myös Suomen Nuorisoseurojen suunnittelija Ville Koskinen auttaa yhdistyksiä jäsenrekisteriin liittyvissä kysymyksissä. Villen yhteystiedot ovat: p. 040 020 7769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi 

    Hyödyllisiä linkkejä:

    Ohjeita Nuorisoseurarekisterin ja Seuralaisen käyttöön:
    https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/nuorisoseurarekisteri/
    Nuorisoseurarekisteri:
    https://nuorisoseurarekisteri.fi
    Seuralainen jäsenportaali:
    https://seuralainen.nuorisoseurat.fi
    Sähköinen jäseneksiliittymislomake:
    https://nuorisoseurarekisteri.fi/hae
    Tietoa yhdistystoimintaan liittyvistä tietosuojakysymyksistä sekä linkki Henkilötietojen käsittely yhdistystoiminnassa – oppaaseen:
    https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-yhdistystoiminta
    Yhdistyslaki:
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503

  • Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

    Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

    Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

    Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

    Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

    Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

    Suomen Nuorisoseurat

    Elina Weckström
    puheenjohtaja

    Sanna Airaksinen
    pääsihteeri

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Jorma Piispanen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Jorma Piispanen

    Kuva: Petri Rautsiala
    Lokakuun kuukauden nuorisoseuralainen on 68-vuotias Jorma ”Jomppa” Piispanen Vuoksenniskan nuorisoseurasta ja IRTI-teatterista. Jomppa on saanut työstään teatterin parissa myös mm. Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon vuonna 2022.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Vuonna 1984 liityin nuorisoseuraan. Ensin kansantanssiryhmään ja vuonna 1985 aloitin näytelmäryhmä Sampossa. Kansantanssia harrastin noin kymmenen vuotta ja kävin myös kansantanssiohjaajakurssin Oriveden opistolla. Olen käynyt myös Mikkelin Paukkulassa teatteriohjaajakurssin. Nuorisoseuratoiminnassa olen ollut mukana noin 40 vuotta.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Toimin teatterin ohjaajana, mutta tällä hetkellä en ohjaa ryhmiä, vaan yleensä kesäteatteriproduktioita.

    Kesällä 2024 Jomppa myös näytteli Vuoksenniskan Nuorisoseuran kesäteatterissa Miekka Kivessä – näytelmässä.

    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    Parasta on nuorten kanssa tekeminen siitä saa voimaa ja energiaa elämään.

    Jomppa ja IRTI-teatteri

    Elokuussa 1992 Jorma Piispanen perusti Imatralle Vuoksenniskan Nuorisoseuran alla toimivan IRTI-Teatterin. Tuolloin Jomppa odotti harjoitusten alkua ja mietti, tulisiko paikalle ketään. Tulihan sinne ja IRTI-teatteri oli syntynyt. Nimi IRTI tulee ajatuksesta, että siellä ihmiset ovat irti jostain tutusta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Tuosta vuodesta lähtien IRTI on tuottanut näytelmiä lapsille ja aikuisille. (Lähde: https://www.vunsry.net/Teatteri/)

    Lue lisää Jompan saamasta palkinnosta:
    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Jorma Piispaselle

  • Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista

    Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
     
    Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.

    Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja

    Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.

    Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).

    Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:

    • Opetuksen.
    • Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
    • Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.

    Ilmoittaudu 3.11. mennessä

    Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.

    Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.

    Lisätiedot

    Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
    teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939

    Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi. 

  • Syystervehdys Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajalta

    Syystervehdys Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajalta

    Tervehdys Saimaan nuorisoseuran seuraaja!

    Syksyn harrastustoiminnat ovat alkaneet vauhdilla. Työntekijät ja johtokunta ovat palanneet ansaituilta kesälomilta ja syksyn työt on jo hyvässä vauhdissa. Uuden kauden aloitus on aina yhtä jännää. Miten paljon uusia harrastajia seurojen toimintaan saadaan mukaan ja miten harrastustoiminta lähtee käyntiin. Seurojen johtokunnat tekevät pyyteetöntä talkootyötä oman seuran eteen, jotta monipuolinen harrastustoiminta saadaan pidettyä käynnissä.  Kauden aikana tunteita on laidasta laitaan, mutta toivottavasti myös onnistumisen hetkiä, jännityksen tuntua ja uusia oivalluksia oman harrastuksen parissa.

    Syksy pitää myös toimiston väen kiireisenä: toimistossa kontaktoidaan seuroja, käydään seurakäynneillä, kirjoitetaan avustushakemuksia, autetaan seuroja erilaisissa asioissa, tehdään tapatumia ja suunnitellaan ensi vuotta. Tapahtumasyksyn aloitti Dääns leiri Lappeenrannassa syyskuun lopussa, jossa 12-17-vuotiaat kansantanssinuoret kokoontuivat viikonlopun mittaisella leirillä. Lokakuun alussa oli vuorostaan Nuorisoseurakokous. Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin, joka tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Saimaan alueen seurat olivatkin todella aktiivisia ehdokasasetteluiden kanssa, ja meitä lähti kokoukseen iso edustus. Iso kiitos siitä seuroille.

    Syksyn aikana päästään pitämään myös erilaisia koulutuksia niin teatteriväelle kuin kansantanssijoille mm. Knoppi Extra sekä hambosta humppaan -kurssien avulla. Syyskauden tapahtumakalenterin päättää teatterimetakka ja tanssikimara 16.-17.11.2024. 

    Kalenat tulevat taas!

    Suurimpana kokonaisuutena syksyn aikana on käynnistelty ensi vuoden Kalenat tapahtuma 12.-15.6.2025! Päivämäärä kannattaakin laittaa jo kalenteriin ylös. Kalenat siis todellakin saapuvat Lappeenrantaan ja ensi vuoden vastuu tapatuman järjestyksestä on Saimaan nuorisoseuralla yhdessä Suomen nuorisoseuran kanssa. Tapahtuma on iso ponnistus keskusseuralle, ja toivomme, että yhdessä Saimaan alueen seurojen kanssa teemme tästä upean tapahtuman. Tapahtuma ei tietenkään synny ilman talkoolaisia, joten jos haluat olla mukana Kalenat pöhinässä laita muistutus kalenteriin ja ilmoittaudu talkoolaiseksi. Talkoolaisia tarvitaan moneen eri tehtävään, joten jokaiselle löytyy varmasti tekemistä. Aion itsekin ilmoittautua talkoolaiseksi Kalenoihin. On mahtavaa päästä Kalenahuumaan sisälle. Osallistujien innostus näkyy ja kuuluu neljän festarihuumaisen päivän aikana!

    Toivottavasti juuri sie oot löytänyt itsellesi kivan harrastuksen, missä pääset toteuttamaan itseäsi siulle sopivalla tavalla. Nuorisoseuroilla on todella paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia: mm. lentopalloa, teatteritoimintaa ja tanssia. Nuorisoseuran jäsenet tekevät seuran eläviksi ja mahdollistavat harrastamisen. Sie pääset jäsenenä osaksi nuorisoseuraperhettä. Mikä onkaan parempi paikka, kuin oman kylän tai kaupungin seura, missä voit harrastaa turvallisesti juuri sellaisena kuin sie oot. Paikallisyhdistyksillä voi olla omia etujaan jäsenille, mutta myös valtakunnallisia etuja on paljon. Nuorisoseuran jäsenenä tuet seurasi toimintaa, olet mahdollistamassa harrastamisen turvallisessa ympäristössä  ja saat itsellesi harrastuksen eliniäksi. Nuosiseuralainen on aina nuorisoseuralainen ikää tai sukupuolta katsomatta. Ilman jäseniä ei ole seuroja ja ilman seuroja ei ole harrastustoimintaa. Tiesitkö muuten, että nuorisoseuraliike on syntynyt 1880-luvulla? 

    Itse olen ylpeä nuorisoseuralainen ja kiitollinen omalle kotiseuralleni opeista omalla nuorisoseura polullani. Kannan kunnialla Saimaan alueen nuorisseuralaisuutta mukana. On aina ilo ja kunnia päästä talkoilemaan, olla osana tapahtumia ja kuulua aina senhetkiseen nuorisoseurakuplaan. Nuorisoseuran tapahtumissa on tekemisen riemua, uusia ihmisiä, vanhoja tuttuja ja se yhteinen porukkahenki. Tapahtumissa otetaan aina yhtä lämmöllä vastaan minne sitten meneekin, joten halataan kun tavataan, ollaan ylpeitä nuorisoseuralaisuudesta ja käydään nuorisoseurojen eri tapahtumissa!

    Nuorisoseuraterveisin
    Sini
    Saimaan nuorisoseurojen puheenjohtaja

    Artikkelin kuva: Suvi Rautsiala 2024

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Anja Aaltonen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Anja Aaltonen

    Syyskuun kuukauden nuorisoseuralainen on 78-vuotias Mäntyharjun Nuorisoseuran pitkäaikainen sihteeri ja Hermanskan arvonimen saanut Anja Aaltonen.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Mäntyharjun Nuorisoseuraan liityin mukaan 15-vuotiaana. Talolla järjestettiin tanhukursseja, pareja oli lattian täydeltä ja touhu tuntui mukavalta. Jäsenkirjan mukaan liittymispäivä oli 28.2.1961, silloin oli Kalevalanpäiväjuhla perinteisesti ohjelmineen. Siitä sitten jonkin ajan kuluttua toimikuntiin ja johtokuntaan ja vuoden 1964 alusta sihteeriksi. Sinä vuonna pidetyn seuran 70v. juhlassa olin jo kansantanhujen ohjaajana ja myös näytelmässä mukana.

    Kaikessa toiminnassa oli tietysti paljon puuhaa ja vastuun kantamista, mutta mielenkiintoista ja paljon antavaa aikaa. Vuosikymmenten ajan toiminnat muuttuivat, kun esim. kansalaisopisto toi mukaan erilaisia harrastusmahdollisuuksia nuorisollekin. Oman talon hoitaminen talkoovoimin, vuokrausten sopiminen ja kaiken muunkin tekeminen yhdessä johtokunnan ja vapaaehtoisten kanssa piti virkeänä. Vuosien mittaan toteutettiin monia korjaushankkeita ja avustuksiin liittyvät paperityöt lankesivat sihteerille, jota postia hoidan edelleen (välillä olin vähän aikaa puheenjohtajana).

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Tällä hetkellä ei ole mitään säännöllisesti kokoontuvia harrastusryhmiä, tanhuryhmistä aikuisille ja lapsille on jo aikaa. Nyt saatuamme kattoremontin kunnialla hoidetuksi voidaan keskittyä seuraaviin projekteihin, keittiö vaatii kohentamista. Yhteistyötä tehdään muiden yhdistysten, kunnan ja seurakunnan kanssa. Kolmena kesänä järjestettiin kierroksia hautausmailla ja kerrottiin tarinoita kivien takaa. Ne olivat suosittuja ja niitä toivotaan lisää.

    Mitä haluaisit kertoa muille?

    Parasta nuorisoseuratyössä on yhteinen tekeminen, samaan joukkoon kuuluminen vuosikymmenien ajan ja perhejärjestössä myös monen sukupolven yhteinen harrastus. Hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi pyritään edelleen ikään katsomatta.

    Minulle tämä on ollut ainakin elämäntapa ja antanut ja antaa edelleen niin paljon. Sain Hermanska-arvon täyttäessäni 50 vuotta v. 1996. Olen ylpeä ja kiitollinen näistä vuosista nuorisoseuralaisena ja uskon, että minua vieläkin kuunnellaan ja luullakseni arvostetaankin.

    Hermanni- ja Hermanska-arvonimet

    H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat. Arvonimeä ei myönnetä järjestön palkatuille toimihenkilöille. Lue lisää: Nuorisoseurat – Ansiomerkit ja tunnustukset

  • Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimisen iloa kaikissa ikäryhmissä

    Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimisen iloa kaikissa ikäryhmissä

    Toista kertaa tehty Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset (KULHA) -selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että kulttuuriharrastamisella on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Selvityksen toteuttivat Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Taiteen perusopetusliitto (TPO-liitto) yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Selvityksiin vastasi yhteensä lähes 3500 eri-ikäistä kulttuurinharrastajaa.

    Yksinäisyys on valtava yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä suomalaisia. KULHA-selvitysten mukaan haasteeseen voidaan vastata kulttuurin harrastamisella. Jopa 98 % Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. TPO-liiton vastaajista 97 % koki saavansa myös arvostusta harrastustoiminnassaan. Vastaava luku oli Kansalaisfoorumin vastaajissa lähes 94 %. ”Teatterin harrastaminen on voimaannuttavaa. — Saa kokea olevansa täysin hyväksytty sellaisena kuin on ja saa kokea elämää tunteineen erilaisten ihmisten kanssa.” 

    Kulttuuriharrastaminen vahvistaa selvityksen mukaan selvästi myös oppimismyönteisyyttä ja lisää oppimisen nälkää. TPO-liiton yli 98 % ja Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki oppimisen iloa. Kansalaisfoorumin vastaajista 97 % koki harrastuksen lisänneen halua oppia lisää. TPO-liitossa vastaavaa koki 98 %. ”Olen oppinut ja kehittynyt hyvin monissa taidoissa. Erityisesti rohkeuteni ja itsevarmuuteni on kasvanut.”

    Järjestöissä ja taiteen perusopetuksessa lähes 250 000 eri-ikäistä ihmistä eri puolilla Suomea tanssii, musisoi ja harrastaa visuaalisia taiteita, sanataidetta, teatteria ja sirkusta yhdessä. Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliitto ry:n, Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliitto ry:n sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n kanssa.

    Taiteen perusopetusliiton kumppaneina selvityksessä olivat jäsenjärjestöt Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ETOL ry, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kuvataidekoulujen liitto ry, Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, Suomen sanataideopetuksen seura ry ja Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry.

    Lisätietoja

    Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys ja mittaristo

    Hanna Pulkkinen, Kansalaisfoorumi
    hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, puh. 040 738 9885

    Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
    viivi.seirala@artsedu.fi, puh. 045 310 7702