Kategoria: Harrastustoiminta

  • J. H. Erkon kirjoituskilpailuun etsitään nuorten tekstejä

    J. H. Erkon kirjoituskilpailuun etsitään nuorten tekstejä

    J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2025 on avoinna – tekstilajina on lyriikka ja kilpailuaikaa maanantaihin 31.3. asti

    Vuonna 1957 perustettu J.H. Erkon kirjoituskilpailu on yksi maamme vanhimmista ja arvostetuimmista kirjoituskilpailuista. Sen tarkoitus on löytää lahjakkaita ja kiinnostavia julkaisemattomia kirjoittajia ja auttaa heitä eteenpäin kirjallisella urallaan. 

    Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1995 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3. klo 16:00 saakka.

    Tarkat osallistumisohjeet löytyvät kilpailun omilta sivuilta.

    Palkinnot jaetaan Helsingin kirjamessuilla

    Vuoden 2025 raadissa toimivat Risto Oikarinen, Virpi Alanen, Jonna Nummela eli Nihkee sekä Kallion lukion opiskelija Senja Ollikainen. Kaikki kilpailutekstit lukee erillinen esiraati, johon kuuluvat Milka Luhtaniemi ja Maaria Ylikangas. 

    J.H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäinen sija palkitaan 1 000 euron, toinen sija 700 euron ja kolmas sija 500 euron palkinnoilla. Palkintosijalle saatetaan valita yksi tai useampi palkittu käsikirjoitus. Palkintojen lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan yhteispalkinnoksi kirjoittajakurssi. Palkinnot jaetaan lokakuussa Helsingin kirjamessuilla.

    Kilpailun järjestävät Nuoren Voiman Liitto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula sekä Suomen Nuorisoseurat. Palkintoa tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.  

  • Uusi Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki haettavissa

    Uusi Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki haettavissa

    Nuorisoseurojen kautta voi hakea uutta osaamismerkkiä. Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki on suunnattu henkilöille, jotka ovat osallistuneet osallistavan pelisuunnittelun ryhmään, jossa on tuotettu oma peli.

    Osaamismerkki kehitettiin Livohka -hankkeessa, jossa pohjoiskarjalaiset nuorten ryhmät pääsivät suunnittelemaan itse keksimänsä pelin alusta loppuun asti. Ainoa rajaus oli, että pelit eivät voineet olla digitaalisia. Nuoret loivat hankkeen aikana monenlaisia pelejä aina liikunnallisesta pelistä pakohuoneisiin.

    Jokainen Livohkan toiminnassa mukana ollut nuori sai hakea Osaava pelisuunnittelija -merkkiä itselleen. Osaamismerkki näyttää, että sen saaja tuntee pelisuunnittelun prosessin, on osallistunut pelisuunnittelun eri vaiheisiin osana ryhmää, tunnistaa oppimiansa asioita sekä omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, ja ymmärtää harrastustoiminnan merkityksen osana omaa elämää ja hyvinvointia.

    Osaamismerkki jää osaksi Nuorisoseurojen osaamismerkkikirjastoa, ja on jatkossa kenen tahansa vastaavassa toiminnassa mukana olevien haettavissa ja hyödynnettävissä.

    Osaamismerkistä hyötyä töihin tai kouluun hakiessa

    Osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa. Työelämän tai opintojen ulkopuolella olevalle nuorelle toiminnan opinnollistaminen voi olla erityinen motivaatiotekijä toimintaan osallistumiselle.

    Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa yli 30 merkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

    Lue lisää

    Kauhua, aakkosia ja ilkeitä lohikäärmeitä – nuorten suunnittelemat pelit lanseerataan

    Osallistavan pelisuunnittelun mallilla mielekästä tekemistä ja omien taitojen vahvistamista – Nuorisoseurat-verkkolehti

    Pelillistäminen kulttuurisessa nuorisotyössä – Nuorisoseurat-verkkolehti

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Iina Sorsa

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Iina Sorsa

    Kuva: Iina Sorsan kotialbumi
    Tammikuun kuukauden nuorisoseuralainen on 30-vuotias Nuorisoseura Harmonikan puheenjohtaja
    ja ohjaaja Iina Sorsa. Iina on ollut Nuorisoseura Harmonikan toiminnassa mukana koko ikänsä ja seurannut isänsä jalanjälkiä mm. johtokuntatehtävissä.

    Olen Iina Sorsa, 30-vuotias Joutsenossa kasvanut, nykyään imatralainen pian kolmen lapsen äiti. Nuorisoseura Harmonikan ikuinen jäsen ja seura-aktiivi.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Olen ollut mukana Nuorisoseura Harmonikan toiminnassa koko ikäni. Ensin ehkä enemmän perheenjäsenten mukana ja sitten muutaman vuoden iässä aloin myös itse harrastamaan kansantanssia. Muutaman vuoden pidin taukoa viikkoharjoituksista opiskellessa toisella paikkakunnalla, mutta osallistuin silti aktiivisesti tapahtumiin ja toimintaan.

    Polkuni on mielestäni melko perinteinen: ensin harrastajana, sitten apuohjaajuuden kautta vastuuohjaajaksi. Siitä sitten hyppäsin johtokuntatoimintaan ja myöhemmin otin vastaan myös seuran puheenjohtajan pestin. Tämä on viimeinen vuosi puheenjohtajana ennen kuin kaudet ovat täynnä. Voihan se olla, että pestin jälkeen ajaudun taas johtokunnan jäseneksi.

    Nuorisoseura Harmonikka on ollut aina iso osa minua. Isäni on toiminut seurassa niin harrastajana kuin johtokuntatehtävissä, tämän jälkeen olen siskoni Millan kanssa jatkanut seuran toiminnan kehittämistä ja nyt kasvatamme omista lapsistamme myös nuorisoseuralaisia. Meitä onkin nyt jäseniä kolmesta polvesta.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Rakastan aktiivista seuraamme. Vaikka joskus se vaatiikin paljon työpanosta ja aktiivisia toimijoita, olen tyytyväinen, miten seuramme on kehittynyt oman harrastushistorian aikana. Viikkoharrastuksien lisäksi osallistumme moniin muihinkin juttuihin. Jos lähtisin listaamaan meidän toimintaamme juttu venyisi liian pitkäksi, tätä varten meiltä löytyy aktiiviset somesivut. Omia lempijuttuja ovat kuitenkin viikkotoiminnan lisäksi ulkomaanreissut sekä talkoilut! Näissä molemmissa pääsen tutustumaan muihin harrastajiin rennolla meiningillä.

    Mitä haluaisit kertoa muille?

    Olen onnellinen nuorisoseuralainen, varmasti koko ikäni. Olen kiitollinen tanhuperheelleni. Viimeiseksi suuret kiitokset aktiivitoimijoille, nykyisille ja entisille. Välillä tuntuu, että toiminta syö paljon omia ja muiden toimijoiden energiaa ja aikaa, mutta mielestäni se antaa kuitenkin paljon enemmän kuin ottaa.

    Olemme ehdolla Suomen vuoden nuorisoseuraksi ja tällainen tunnustusehdokkuus ei olisi mahdollista ilman aktiivista toimintaa tai sen mahdollistavia aktiivisia toimijoita. Kiitos myös kaikille, jotka on meitä kovasti kannustaneet, olemme lukeneet jokaisen kommentin lämmöllä.

    T. Iina Sorsa

  • Ohjaaja – tervetuloa vertaistuen pariin!

    Ohjaaja – tervetuloa vertaistuen pariin!

    Nuorisoseuroilla työskentelee ympäri maan satoja harrastusohjaajia mitä moninaisimpien lajien parissa. Joskus ohjaaminen ja ohjaajan työ herättävät ajatuksia, joiden ääreen olisi syytä pysähtyä.

    Helmikuussa järjestämme kaikille nuorisoseurojen ohjaajille avoimen Ohjaajainhuoneen eli virtuaalisen vertaisiltapäivän 11.2. klo 17-18.30. Teams-tapaamisena järjestettävä Ohjaajainhuone on vertaistuellinen hetki pohtia eteen tulleita haasteita ja esittää kysymyksiä toisille samassa tilanteessa oleville. Tilaisuus sisältää ohjattua keskustelua, jota käydään yhdessä suullisesti ja kirjoittamalla.

    Ilmoittaudu mukaan viimeistään sunnuntaina 9.2. painamalla tästä. 

    Lähetämme Teams-linkin kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille maanantaina 10.2. Lisäksi voit ilmoittautumislomakkeella kertoa aiheita, kysymyksiä ja esimerkkejä, joita haluaisit käsiteltävän tapaamisessa. Tapahtuman sisältö rakennetaan osallistujien ennakkokysymysten ja tapausesimerkkien pohjalta.

    Jos mielessäsi on aihe, esimerkki tai kysymys, jonka käsittelyä kaipaat, mutta et pääse paikalle tilaisuuteen, jätä sähköpostiosoitteesi ja aiheesi ilmoittautumislomakkeelle. Tapaamisessa käsiteltyjen aiheiden koonti lähetetään jälkikäteen kaikille sähköpostiosoitteensa antaneille. Koonnissa kaikista aiheista, kysymyksistä ja tapausesimerkeistä kerrotaan yleisellä tasolla, jolloin yksittäinen tapaus, nuorisoseura tai ohjaaja ei ole tunnistettavissa.

    Keskustelua ohjaa pedagogi, teatteriohjaaja ja Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs Jyväskylästä.

    Lämpimästi tervetuloa jakamaan ja oppimaan toisilta!

    Kysymyksissä otathan yhteyttä:
    Marja Pylkäs
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi, puh. 044 023 4401

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Arja Siekkeli

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Arja Siekkeli

    Kuva: Arja Siekkelin kotialbumi
    Joulukuun kuukauden nuorisoseuralainen on 60-vuotias Tirvan Nuorisoseuran puheenjohtaja Arja Siekkeli, jolla on pitkä nuorisoseuratausta. Arja on ehtinyt harrastaa monipuolisesti niin tanssia kuin teatteriakin, ja hänelle ovat tuttuja myös muut järjestötoiminnan tehtävät aina tapahtumien juontamisesta johtokuntatyöskentelyyn.

    Nimeni on Arja Siekkeli. Olen 60-vuotias kolmen aikuisen lapsen äiti ja neljän lapsenlapsen mummi. Asun puolison kanssa Kouvolassa Tirvalla. Olen kotoisin Mäntyharjusta.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Alun alkaen nuorisoseuratoiminta vei mukanaan 1970-luvun lopulla. Olin oppinut jo aiemmin tanssimaan polkkaa. Koirakivessä etsittiin tanhuryhmään tanssijoita ja niinpä liityin Koirakiven Nuorisoseuraan.

    Meillä olikin todella ratkiriemukas porukka. Tanhusimme Airi Lepän ohjauksessa. Esiintymisiä oli lähinnä etelä-Savossa, mutta hyvin ovat reissut Helsinkiin, Kaustisille ja Ruotsiin jääneet mieleen. Esitimme myös pieniä sketsejä ja osan käsikirjoitimme niistä itse. Näitä aikoja lämmöllä muistelen.

    Jouluna 1989 tapasin Kaitsun, tulevan puolisoni Kouvolassa Kuntotalon tansseissa. Myös hän oli harrastanut kansantansseja Säkkijärvi-Hyppälän nuorisoseurassa ja polkkataito löytyi. Muutin jo seuraavana vuonna Mikkelistä Valkealaan. Yhdessä jonkin aikaa tanhusimmekin Säkkijärvi-Hyppälän kansantanssiryhmässä.

    Vuonna1992 muutin Tirvalle ja nimikin oli vaihtunut Hämäläisestä Siekkeliksi. Olin aiemmin kokenut nuorisoseura toiminnan omakseni Koirakiven nuorisoseurassa ja nyt olikin helppo liittyä Tirvan nuorisoseuraan. Olin mukana Seuralassa 1990- ja 2000 luvulla esitetyissä näytelmissä.

    Ohjasin 5 vuotta Railakkaat nimistä lasten tanssiryhmää. Hyviä muistoja jäi niin harjoituksista kuin erilaisista esiintymistilaisuuksistakin.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?
    Kesäteatteri

    Vuonna 2009 valmistui kesäteatteri Tirvan lavan yhteyteen. Ensimmäinen esitys oli Tukkijoella. Se kokosi Tirvan nuorisoseuran jäsenet ja koko kylän väen naapurikyläläisiäkään unohtamatta tiiviisti yhteen. Suosio oli niin hyvä, että poikkeuksellisesti esitimme sen uudelleen seuraavana kesänä.

    Meillä on kesäteatteri joka 2. vuosi. Itselläni on ollut välillä pienempi ja välillä vähän suurempi rooli yhtä lukuun ottamatta kaikissa Tirvan kesäteatterin näytelmissä. Viimeisin rooli oli vuonna 2024 Olin Nahjuksen vaimo– näytelmässä neiti Gertrud. Samassa näytelmässä Nahjuksen vaimon roolissa oli tyttäreni Anni. Kesäteatterissa Tirvan lavalla on esitetty yhteensä 8 eri näytelmää. Kovasti talkoolaisia vaativaa on tuo kesäteatteri kaikkineen. Toivon todella, että talkoohenkeä löytyy jatkossakin. Jokaisen pienikin työpanos on tärkeä.

    Improvisaatioteatteri

    Impro on ollut aina lähellä sydäntäni. Olemme saaneet väkeä koolle sen verran, että improkurssit ovat mahdollistuneet ja nyt meillä Tirvalla on yksi kurssi keväällä ja toinen syksyllä. Mukaan mahtuu lisää innokkaita. Impro auttaa ihan arkisessa elämässäkin lisäten luovuutta ja esiintymisvarmuutta hyvää huumoria unohtamatta. Itselleen on hyvä osata nauraa.

    Johtokuntatyöskentely

    Tirvan nuorisoseurassa johtokuntavuosinani olen toiminut seuran varapuheenjohtajana.  Vuonna 2023 minut valittiin seuran puheenjohtajaksi ja kohta alkaakin 3. vuosi siinä roolissa.

    Olen ollut Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa. Tällä hetkellä olen Seurala-yhdistyksen puheenjohtaja. Seurala-yhdistys koostuu neljästä yhdistyksestä (Tirvan Nuorisoseura, Tirvan Martat, Tirvan urheiluseura Pamaus ja Tirvan maamiesseura). Se ylläpitää seurantaloamme Seuralaa. Nuorisoseura järjestää edellä mainittujen seurojen kanssa mm. pikkujoulut. Marianpäivärieha on meillä jo perinne, samoin syksyisin järjestettävä Kekri-tapahtuma.  Olen ”aina” laulattamassa ja leikittämässä niin lapsia kuin aikuisiakin ja ”innokas” juontomies.

    Luova lava – leirit ja lasten ja nuortenteatteri

    Saimaan Nuorisoseurojen kanssa yhteistyössä toteutettu Luova lava leiri Seuralassa on ollut hyvin suosittu. Se tuo itselleni hyvän mielen, kun saan olla mukana tuomassa monelle lapselle ja nuorelle hyviä leirikokemuksia, vaikka olemalla leiriviikon aikana vain yhden päivän keittiöhommissa.

    Lasten- ja nuortenteatterin toteutumiseen Seuralassa saimme työryhmän kasaan ja ensimmäinen teatterikokoontuminen onkin vielä tämän vuoden puolella.

    Mitä haluaisit kertoa muille?

    Olen pitänyt seurassamme yllä ajatusta pukeutua kansallispukuun esim. juhannuksena Tirvan kyläyhdistyksen järjestämällä kesätorilla Seuralan mäellä. Olen saanut hienoa palautetta omatekemästäni Valkealan kansallispuvusta. Koen ylpeyttä nuorisoseuralaisuudestani pukeutuessani siihen. Etenkin tuo tunne korostui v. 2023, kun Tirvan nuorisoseura täytti 120 v. ja minulla oli kunnia puheenjohtajan roolissa Valkealan kansallispuku päällä toivottaa juhlaväki tervetulleeksi. Pidimme silloin yhteisjuhlat Tirvan lavalla 100 v. täyttävän Tirvan urheiluseura Pamauksen kanssa. Juhlat olikin luonteva pitää yhteisjuhlana, koska juhlivien seurojen puheenjohtajat nukkuivat saman peiton alla. Pamauksen puheenjohtajana oli tuolloin Kai Siekkeli.

    Nuorisoseuravuodet ovat tuoneet minulle ystäviä, ihania ja hauskoja muistoja. Se on tuonut yhteisöllisyyden kokemuksia ja hyvää mieltä yhdessä tehden. Tirvalla meillä on hyvä meininki niin johtokunnassa kuin muutenkin huumoria unohtamatta.

    Olen ollut mukana vuosien varrella myös eri yhdistysten toiminnassa ja myös luottamustoimissa. Nuorisoseuratoiminta on kuitenkin se, mikä tulee pysymään elämässäni ainakin jäsenyytenä, jos ei muuhun enää pysty.

    Ei yksin vaan yhdessä toimien tästäkin eteenpäin.

    Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille!
    Terveisin Arja

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Elina Kiljunen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Elina Kiljunen

    Kuva: Elina Kiljusen kotialbumi
    Marraskuun kuukauden nuorisoseuralainen on 14-vuotias Elina Kiljunen Lemin Nuorisoseurasta. Elina harrastaa teatteria nuorten ryhmässä, ohjaa alle kouluikäisten Luova lava – kerhoa sekä toimii apuohjaajana alakouluikäisten teatterikerhossa. Teatterin lisäksi hän harrastaa myös tanssia tanhuryhmässä.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Aloitin teatterin vuonna 2022, keväällä 2024 kävin ohjaajakoulutuksen ja nyt ohjaan lasten ryhmiä.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Tällä hetkellä meidän, nuorten teatteriryhmä tekee uutta näytelmää nimeltä Nuoruus on juhla ja ensi-ilta on huhtikuussa. 

    Mun toimintaan kuuluu aika paljon kaikkea erilaista mut esim. ohjaaminen, harrastaminen, vapaaehtoistyö yms. Oon usein talkoissa auttamassa esim. kahvituksissa tai lipunmyynnissä.

    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    Mun mielestä parasta nuorisoseura toiminnassa on yhteisöllisyys ja se ku pääsee tapaamaan uusia ihmisiä eri tapahtumissa yms. Mun ryhmässä toisaalta parasta on hyvä ilmapiiri ja kaikki on kokeilunhalusia.

  • Nyt on hyvä aika laittaa jäsenrekisterit kuntoon!

    Nyt on hyvä aika laittaa jäsenrekisterit kuntoon!

    Jokaisen vuoden alussa jäsenyhdistyksiltä kerätään toimintatietoja edellisen vuoden toiminnasta ja samalla kysytään myös mm. yhdistyksen jäsenten määrää. Loppuvuosi onkin hyvää aikaa käydä rauhassa läpi jäsenrekisterin tietoja ja selvittää jäsenmaksujen tilanne sekä mahdolliset osoite- tai muiden tietojen muutokset jäsenten osalta. Kun jäsenrekisteri on ajan tasalla, jäsentietojen lisääminen Nuorisoseurarekisterin toimintailmoitukseen käy helposti yhtä painiketta painamalla.

    Ajantasainen jäsenrekisteri säästää rahaa

    Yhdistykset maksavat jokaisesta jäsenestään myös jäsenmaksua Saimaan Nuorisoseuroille ja sitä kautta Suomen Nuorisoseuroille. Maksu määräytyy jäsenrekisterissä olevien jäsenten lukumäärän mukaan. Ajan tasalla oleva jäsenrekisteri varmistaa siis myös sen, että jäsenmaksu maksetaan aina oikean jäsenmäärän mukaan.

    Jäsenluettelon tietojen tarpeellisuus, virheettömyys ja tarkkuus

    Yhdistyslain 11 § mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaiseman Henkilötietojen käsittely yhdistystoiminnassa – oppaan mukaan ”Kerättävien henkilötietojen on oltava täsmällisiä, asianmukaisia ja olennaisia. Tiedot eivät saa olla tarpeettomia, virheellisiä tai epätarkkoja.”

    Jäsenluettelon eli jäsenrekisterin pitäjälle kuuluvista tehtävistä vastaa yhdistyksen hallitus, jonka tehtävänä on varmistaa, että rekisterin tiedot ovat tarpeellisia, virheettömiä ja tarkkoja. Myös tästä syystä jokaisen yhdistyksen on syytä käydä läpi jäsenrekisterinsä ja tarkistaa onko sen tiedoissa jotakin korjattavaa.

    Mutta mistä tiedän, ovatko tiedot oikein?

    Jäsentietojen päivittämisen apuna toimii Nuorisoseurojen Seuralainen jäsenportaali. Seuralainen ”keskustelee” Nuorisoseurarekisterin kanssa ja hakee sieltä tietoja. Seuralaisen kautta jäsen voi myös itse päivittää omia jäsentietojaan.

    Yhdistyksen kannattaakin kannustaa jäseniään Seuralaisen käyttöön ja pyytää heitä pitämään itse huolta omien tietojensa oikeellisuudesta. Seuralaisesta löytyy myös mm. tietoja jäseneduista sekä sähköinen jäsenkortti, jonka voi tarvittaessa myös tulostaa.

    Joissakin tilanteissa yhdistyksen hallituksen on syytä käydä läpi myös maksetut jäsenmaksut ja ottaa yhteyttä henkilöihin, joilta suoritus puuttuu. Yhdistyksen säännöissä voi olla myös määritelty, milloin jäsenmaksun maksamatta jättänyt henkilö voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä.

    Sähköinen jäsenhakemus

    Yhdistyksen kannattaa myös hyödyntää Nuorisoseurojen tarjoamaa sähköistä jäseneksiliittymislomaketta eli jäsenhakemusta, jotta uusien jäsenten tiedot menevät heti suoraan Nuorisoseurarekisteriin. Lomake löytyy osoitteesta: https://nuorisoseurarekisteri.fi/hae

    Sivulla on listattu jokainen Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistys ja kunkin yhdistyksen tietojen kohdalla on painike Liity seuran jäseneksi. Uuden jäsenen täyttämä jäsenhakemus tulee näkyviin Nuorisoseurarekisterin etusivulle kohtaan Lomakkeet (sivun alaosa). Lomakkeen täyttö ei suoraan liitä henkilöä yhdistyksen jäseneksi, vaan yhdistyksen tulee käsitellä hakemus omien käytäntöjensä mukaisesti.

    Apua jäsenrekisterin käyttöön

    Saimaan Nuorisoseurojen työntekijät auttavat mielellään kaikissa jäsenrekisteriin liittyvissä kysymyksissä, olethan meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Yhteystietomme ovat:

    Tuija-Liisa Leino
    p. 040 537 2363
    tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi

    Suvi Rautsiala
    p. 040 163 3799
    suvi.rautsiala@nuorisoseurat.fi

    Myös Suomen Nuorisoseurojen suunnittelija Ville Koskinen auttaa yhdistyksiä jäsenrekisteriin liittyvissä kysymyksissä. Villen yhteystiedot ovat: p. 040 020 7769, ville.koskinen@nuorisoseurat.fi 

    Hyödyllisiä linkkejä:

    Ohjeita Nuorisoseurarekisterin ja Seuralaisen käyttöön:
    https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/nuorisoseurarekisteri/
    Nuorisoseurarekisteri:
    https://nuorisoseurarekisteri.fi
    Seuralainen jäsenportaali:
    https://seuralainen.nuorisoseurat.fi
    Sähköinen jäseneksiliittymislomake:
    https://nuorisoseurarekisteri.fi/hae
    Tietoa yhdistystoimintaan liittyvistä tietosuojakysymyksistä sekä linkki Henkilötietojen käsittely yhdistystoiminnassa – oppaaseen:
    https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-yhdistystoiminta
    Yhdistyslaki:
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503

  • Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

    Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

    Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

    Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

    Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

    Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

    Suomen Nuorisoseurat

    Elina Weckström
    puheenjohtaja

    Sanna Airaksinen
    pääsihteeri

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Jorma Piispanen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Jorma Piispanen

    Kuva: Petri Rautsiala
    Lokakuun kuukauden nuorisoseuralainen on 68-vuotias Jorma ”Jomppa” Piispanen Vuoksenniskan nuorisoseurasta ja IRTI-teatterista. Jomppa on saanut työstään teatterin parissa myös mm. Suomen Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon vuonna 2022.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    Vuonna 1984 liityin nuorisoseuraan. Ensin kansantanssiryhmään ja vuonna 1985 aloitin näytelmäryhmä Sampossa. Kansantanssia harrastin noin kymmenen vuotta ja kävin myös kansantanssiohjaajakurssin Oriveden opistolla. Olen käynyt myös Mikkelin Paukkulassa teatteriohjaajakurssin. Nuorisoseuratoiminnassa olen ollut mukana noin 40 vuotta.

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    Toimin teatterin ohjaajana, mutta tällä hetkellä en ohjaa ryhmiä, vaan yleensä kesäteatteriproduktioita.

    Kesällä 2024 Jomppa myös näytteli Vuoksenniskan Nuorisoseuran kesäteatterissa Miekka Kivessä – näytelmässä.

    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    Parasta on nuorten kanssa tekeminen siitä saa voimaa ja energiaa elämään.

    Jomppa ja IRTI-teatteri

    Elokuussa 1992 Jorma Piispanen perusti Imatralle Vuoksenniskan Nuorisoseuran alla toimivan IRTI-Teatterin. Tuolloin Jomppa odotti harjoitusten alkua ja mietti, tulisiko paikalle ketään. Tulihan sinne ja IRTI-teatteri oli syntynyt. Nimi IRTI tulee ajatuksesta, että siellä ihmiset ovat irti jostain tutusta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Tuosta vuodesta lähtien IRTI on tuottanut näytelmiä lapsille ja aikuisille. (Lähde: https://www.vunsry.net/Teatteri/)

    Lue lisää Jompan saamasta palkinnosta:
    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Jorma Piispaselle