Kategoria: Harrastustoiminta

  • Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

    Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

    Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.

    Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.

    Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

    Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.

    Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Joanna Riikonen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Joanna Riikonen

    Huhtikuun kuukauden nuorisoseuralainen on Asemäentien Nuorisoseuran 18-vuotias Joanna Riikonen. Joanna on myös toinen Saimaan Nuorisoseurojen vuoden 2023 ohjaajista. Seurassaan Joanna toimii Kuiskaus-ryhmän ohjaajana sekä harrastajana teatteri Vaientamattoman Huuto-ryhmässä.

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    ”Mie lähdin toimintaan muutaman ystävän houkuttelemana. Hyö oli ollu pitkin kesää mukana eri tapahtumissa ja kesäteatterissa. Kamujen kertomusten sekä esitysten perusteella ihastuin meininkiin ja sit syksyllä uskalsin hypätä ite mukaan. Sehän olikii ihan oikee paikka miulle ja siitä lähtien oon ottanu isoja harppauksia harrastuksen parissa.”

    Kuinka kauan olet ollut mukana toiminnassa?

    ”Oon ollut mukana vuodesta 2021 teatterilaisena!”

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    ”No tää nuorisoseuralaisuushan on itsessään jo tosi monipuolista hommaa! Oon päässy teatteriharrastuksen kautta kokeilemaan ihan hurjasti erilaisia asioita ääniajosta näyttelemiseen ja talkoohommista erilaisten ryhmien ohjaamiseen! Nykyisin ohjaan Kuiskausta eli 11-15-vuotiaiden teatteriryhmää, jossa tutustutaan teatterin tekemiseen monipuolisesti ja ryhmälähtöisesti.

    Sit oon kanssa meidän seuran eri toimikunnissa mukana. Oon päässy myös onnekseni tutustumaan nuorisoseurojen valtakunnalliseen toimintaan Nuorten vaikuttajien kautta.”

    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    ”Parasta tässä kaikessa on varmasti yhteisöllisyys. Se näkyy esimerkiks harrastusryhmissä yhdessä oivaltamisena. Miusta meidän seuran parhaita piirteitä on kokeilunhaluisuus ja harrastajalähtöisyys, kaikki lähtee meidän impulsseista ja toiminta on just sen tuntuista, ihanaa!

    Parhautta on tietysti myös se kun pääsee tekemään sitä mitä rakastaa ja vielä tukevassa ja mahdollistavassa ilmapiirissä, sellasten tyyppien kanssa jotka rakastaa tätä harrastusta, nuorisoseuralaisuutta ja taiteenmuotoa ihan yhtä paljon.”

    Mitä haluaisit kertoa muille?

    ”Peas and love, rakkautta ja herneitä! Muistakaa tehdä niitä juttuja mistä pidätte ja eläkää kevättä <3 Myös hei 3.-6.6 luvassa kulttuurin nälkään Asemäentien nuorisoseuran järjestämä Kume fest, eli kulttuuri festarit!! Be there <3”

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Morgan Lindström

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Morgan Lindström

    Maaliskuun Saimaan kuukauden nuorisoseuralainen on Taipalsaaren Nuorisoseuran ohjaaja Morgan Lindström. Morgan valmistui helmikuussa kansantanssin ohjaajaksi Suomen Nuorisoseurojen ja kansantanssijärjestöjen yhdessä järjestämässä koulutuksessa Lapualla.
    (Kuva: Morgan Lindströmin kotialbumi)

    Kuka olet ja mitä teet?

    Heippa! Mie oon Morgan, 18-vuotias Taipalsaaren nuorisoseuran jäsen. Mie ohjaan Taipalsaarella Luova Lava -kerhoa työparini kanssa, jossa näyttelemme, leikimme ja tanssimme. Viikoittaisen kerhotoiminnan lisäksi olen ollut monta vuotta Luova Lava leireillä apuohjaajana Lappeenrannan seudulla, ja tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa vastuutehtävissä!

    Kuinka kauan olet ollut mukana toiminnassa ja miten lähdit mukaan?

    Mie aloitin 9-vuotiaana kansantanssin Rajan Nuorten Kikatus tanssiryhmässä, johon miut kutsuttiin koulun kautta mukaan. Tällöin en vielä tiennyt nuorisoseuroista, vaan harrastin viikottain koulusta tuttujen ystävien kanssa. Hetken kuluttua huomasin haluavani lisää haastetta, ja vaihdoin Keikaus -ryhmään, jossa vietin n. 7 vuotta vaihtelevien ohjaajien kanssa. 

    Kansantanssi oli aluksi hauska harrastus, jossa pääsi liikkumaan, laulamaan ja tapaamaan ystäviä. Kun siirryin yläasteelle tanssista sekä meidän ryhmästä muodostui miun tuki ja turva. Koulustressin ja -kiusaamisen vuoksi odotin jokaista keskiviikkoiltaa kui nousevaa kuuta. Nuorisoseura oli yläasteella jo tullut tutuksi, ja sain upeita esiintymismahdollisuuksia sekä yhteistöitä paikallisen seuran avulla. Ilman itseilmaisua, upeita ryhmäläisiä tai vankkaa taustatukea seuralta en olisi selvinnyt nuoruusvuosiani tai oppinut epäonnistumaan.
     
    Tanssiharrastuksen jälkeen jatkoin liikuntaa ja ilmaisua muissa muodoissa, mutta ohjaamisesta jäi silti kutina. Vuosien varrella Knoppi-koulutus oli tullut terminä tutuksi, ja halusin lähteä ohjaamaan lapsia ja nuoria. Knopin jälkeen sain äärettömän paljon vaikuttamis- sekä ohjausmahdollisuuksia mm. Luova Lava -leireiltä, Nuorista Vaikuttajista sekä myöhemmin muilta nuorisoseuroilta. Sain koulutuksesta ponnahduslaudan nykyiseen ohjaustyöhöni Taipalsaarelle, jota rakastan todella paljon. Vapaus ohjaajana luoda positiivinen ilmapiiri sekä kehittävä ympäristö lapsille on äärettömän voimaannuttavaa sekä palkitsevaa minulle ohjaajana. Näytelmät ja esitykset ovat uskomattomia hetkiä ohjaajuudessa, ja lasten sosiaalinen kehitys myös viikon mittaisten leirien aikana ovat ehdottomasti parhaat osuudet ohjaajuudessa. Esitysten jälkeiset pitkät halit muistuttavat minua siitä, minkä vuoksi tätä teen. 

    Millaisen vinkin antaisit muille?

    Meidän kerhon ykkösjuttu esiintymisen ohella on Yllätyskyykky! Jos alkulämmittely tuntuu pitkäveteiseltä, lavalla keskittyminen herpaantuu tai muuten vaan haluaa pitää jännitystä yllä Yllätyskyykky toimii meillä loistavasti! Lasten vireys ja notkeat nivelet eivät kyykyistä ylläty, mutta välillä minä ja ohjaajaparini olemme päätyneet lattialle Yllätyskyykky-sarjatulen jälkeen – eli kokeilkaa omalla riskillä!

    Mitä teet jatkossa?

    Olen todella onnellinen ja ylpeä Taipalsaaren nuorisoseuran ohjaaja, ja tulen jatkossa kehittämään ohjausuraani vielä takaisin tanssin pyörteisiin – juuri valmistuneena Kansantanssin ohjaajana – eli paikalliset saattavat törmätä nimeeni tulevaisuudessa!
     
    <3:llä – Morgan Lindström

  • Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

    Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

    Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.

    Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.

    “Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

    Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

    Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.

    Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

    Lisätiedot

    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984

    Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180

  • Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

    Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

    Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

    Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

    Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

    Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

    Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

    Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

    Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

    Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

    Lisätiedot

    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

    Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

  • Kuukauden nuorisoseuralainen – Emmi Korhonen

    Kuukauden nuorisoseuralainen – Emmi Korhonen

    Helmikuun Saimaan kuukauden nuorisoseuralainen on Emmi Korhonen Asemäentien Nuorisoseurasta. Emmi toimii mm. seuransa sihteerinä sekä Kuiskaus – ryhmän apuohjaajana. Emmi on myös Saimaan Nuorisoseurojen palkitsema vuoden 2023 nuorisoseuralainen.
    (Kuva: Oona Jakku)

    Miten lähdit mukaan nuorisoseuratoimintaan/harrastukseesi?

    ”Lähdin serkun houkuttelemana IRTI-Teatterille 2007. Koin paikan olevan kuin toinen koti.”

    Kuinka kauan olet ollut mukana toiminnassa?

    ”Vuodesta 2007 asti. Vuonna 2022 perustettiin oma seura, jossa olen nyt toiminut alusta asti sihteerinä ja ohjaajana.”

    Mitä toimintaan/harrastukseesi kuuluu, mitä teet tai mitä ryhmänne tekee?

    ”Miun toimintaan kuuluu hienoisesti vähän kaikki. Hoidan toimikuntien kautta kaikkea seuratoimintaan liittyvää yhdessä muiden kanssa. Sen lisäksi, että rakentelen verkkosivuja niin myös harrastan omassa seurassani nuorekkaiden aikuisten ryhmässä Parahduksessa. Parahdus on hyvin harrastajalähtöinen ryhmä (kuten kaikki harrastusryhmämme), pääsemme luomaan ja tutkimaan sellaisia asioita jotka meitä inspiroi.  Oon ollu niin laajasti kaikenlaisessa hommassa mukana et iso vaikeus listata mitä kaikkea on tehty. Mutta tässä pieni listaus:

    • Maskeeraus
    • Ohjaaminen (ryhmä ja kesäteatteri-esitys)
    • Tapahtumatoiminta esittelypisteen kanssa
    • Johtokunnan jäsen
    • Toimikunnan jäsen
    • Vapaaehtoinen/talkoolainen (kevättalkoot aa että)
    • Harrastaja ja näyttelijä
    • Valojen ja äänen ajaminen ja suunnittelu (neljän esityksen ilta, never forget)
    • Tiedottaja (nettisivut, some, markkinointi)”
    Mikä on parasta nuorisoseuratoiminnassa/harrastuksessasi?

    ”Yhteisöllisyys ja kiitollisuus. Omassa seurassa se toisten kiittäminen on niin iso rikkaus <3”

    Mitä haluaisit kertoa muille:

    ”Olkaa rohkeasti juuri sitä mitä olette, sie oot täydellinen just sellaisena kun oot. Tätä haluaisin toitottaa myös sille Emmille, joka ensi kertaa nousi Asemäentien sinisen oven kynnyksen yli sisälle. Tee rohkeasti sitä mikä tuntuu hyvältä.

    No pieni vinkki myös; kannattaa suunnata kulttuurinnälkäiset silmänsä Imatralle kesäkuun alkuviikolla sillä ollaan luomassa sinne Teatterifestaria vuodelle 2024! Teatterifestari pilotoi vuonna 2023 onnistuneesti niin ajateltiin tehdä tästä perinne, eli nähään sielä!

    Meillä on nettisivuilla vapaaehtoisten haku ja kaikki harrastusryhmien tiedot, mie toivoisin meille uusia ihmisiä niin hei käy kattomassa: www.asemaentie.fi <3”

  • Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.

    Milla on kokenut teatteriryhmien ohjaaja

    Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän. 

    Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa. 

    Siiri on pidetty kansantanssin ohjaaja

    Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka. 

    Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta. 

    Lisätietoja 

    Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

    Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

  • Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.

    Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.

    Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.

    Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.

    Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle. 

    Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.  

    RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

    Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.

    Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.

    Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.

    Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.

    Kuva: Elian Seppälä

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Ilmoittautuminen Kalenoihin on auki!

    Ilmoittautuminen Kalenoihin on auki!

    Ilmoittautuminen Kalenoihin on nyt auennut! Ryhmien ilmoittautuminen on avoinna 1.-31.3.2023 välisenä aikana.

    Pääset tekemään ilmoittautumisen täällä:
    Ilmoittautuminen Kalenoihin 8.-11.6.2023