Mikä kumman Saimaan Nuorisoseurat?

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija!

Nuorisoseurat tarjoavat kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!

Saimaan Nuorisoseurat on keskusseura, joka toimii oman alueensa paikallisten jäsenyhdistysten tukena järjestäen mm. koulutuksia ja tapahtumia, sekä neuvoen ja auttaen yhdistyksiä niiden toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Saimaan Nuorisoseuroilta jäsenyhdistykset saavat myös apua kurssien ja kerhotoiminnan järjestämisessä ja käytännön asioiden hoitamisessa. 

Jäsenyhdistykset sijaitsevat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella. Jäsenyhdistyksiä Saimaan Nuorisoseuroissa on yhteensä 37, joissa jäseniä on noin 2 300.
Saimaan Nuorisoseurojen kautta seurat kuuluvat myös Suomen Nuorisoseuroihin, joka toimii valtakunnallisena kattojärjestönä. Tutustu: Suomen Nuorisoseurat

Saimaan Nuorisoseuroja hallinnoi kaksivuotiskaudeksi valittava johtokunta. 

Turvallisemman tilan periaatteet

Nuorisoseuratoiminnan arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja moninaisuus. Noudatamme tapahtumissamme turvallisemman tilan periaatteita.Noudatamme tapahtumissamme turvallisemman tilan periaatteita. Pyrimme siihen, että jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään, eikä kenenkään tarvitse pelätä syrjintää tai häirintää. Siksi pyydämme kaikkia tapahtumiimme osallistuvia noudattamaan seuraavia periaatteita.

Tutustu turvallisemman tilan periaatteisiin: Saimaan Nuorisoseurat - turvallisemman tilan periaatteet

Tilaa itsellesi seuratiedote tai uutiskirje. 

Haluatko tietää mitä Saimaan Nuorisoseuroissa tapahtuu? 
Tilaa Saimaan Seuratiedote

Seuratiedote lähetetään noin kerran kuukaudessa eikä se sido sinua mihinkään.
Voit myös aina halutessasi lopettaa tiedotteen tilaamisen.

Lue aiemmin lähetettyjä seuratiedotteita: Seuratiedotearkisto


SAIMAAN NUORISOSEURAT 130  VUOTTA - VIDEO

Juhlavuoden 2020 aikana haastateltiin alueen nuorisoseurojen toiminnassa mukana olleita ihmisiä sekä kerättiin kuva- ja videomateriaalia, joista koostettiin Saimaan Nuorisoseurat 130 vuotta video. Video julkaistiin 29.11.2020 Lemillä pidetyssä 130-vuotisjuhlasyyskokouksessa, jossa se sai myös ensiesityksensä. Video on katsottavissa Saimaan Nuorisoseurojen YouTube - kanavalla ja upotettuna tällä sivulla.


Yhdistyksen säännöt


SAIMAAN NUORISOSEURAT RY:N SÄÄNNÖT        
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä keskusseura, nimi on Saimaan  Nuorisoseurat ry. Sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja toimialueena Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat.  

Yhdistyksen muodostavat siihen liittyneet rekisteröidyt paikalliset nuorisoseurat ja muut rekisteröidyt jäsenyhdistykset ja se kuuluu maakunnallisena keskusseurana Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry:n, jota näissä säännöissä sanotaan liitoksi.

Tarkoitus

Keskusseuran tarkoituksena on edistää itsekasvatuksen, kulttuurisen nuorisotyön ja muun kansalaistoiminnan avulla lasten, nuorten ja aikuisten tasa-arvoista ja tervettä kasvua yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina.

Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusseura

  • toimii siihen kuuluvien rekisteröityjen jäsenyhdistysten maakunnallisena järjestönä ja yhdyssiteenä ohjaten niiden toimintaa ja kehittäen niiden toimintaedellytyksiä,
  • kehittää kulttuurisen nuorisotyön ja muun kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä koulutuksen, kokous-, luento- ja keskustelutilaisuuksien, juhlien, kilpailujen, leiri-, retkeily- ja liikuntatoiminnan sekä muiden vastaavanlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien sekä kehittämistoiminnan ja viestinnän avulla,
  • edistää terveiden elämäntapojen omaksumista ja luo edellytyksiä niitä tukeville harrastuksille,
  • edistää nuorten kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa sekä
  • toimii muillakin vastaavilla tavoilla järjestön tarkoitusten ja tavoitteiden toteuttamiseksi.


Toimintansa tueksi keskusseura voi omistaa ja hallita kiinteistöjä, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, harjoittaa kahvila-, kioski ja ravintolatoimintaa, julkaisutoimintaa sekä toimeenpanna arpajaisia ja keräyksiä.

Jäsenet

Keskusseuran jäseniksi pääsevät ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka johtokunta jäseniksi hyväksyy.

Kunniajäseniksi voidaan kutsua keskusseuran toiminnassa erityisesti ansioitunut henkilö sekä kunniapuheenjohtajaksi entinen ansiokkaasti toiminut keskusseuran puheenjohtaja. Kunniajäsenten ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta päättää keskusseuran kokous johtokunnan esityksestä. Kunniajäsen ei suorita jäsenmaksua.

Keskusseuran syyskokous vahvistaa jäsenyhdistysten vuosittaiset jäsenmaksut seuraavaksi vuodeksi.


Keskusseuran jäsenenä olevan rekisteröidyn yhdistyksen tulee:
1)    noudattaa kaikessa toiminnassaan keskusseuran sääntöjä, keskusseuran kokousten päätöksiä ja voimassa olevia sääntöjään sekä suorittaa keskusseuran syyskokouksen määräämä jäsenmaksu,
2)    toimittaa vuosittain keskusseuralle sen pyytämät jäsen-, toiminta- ja taloustiedot
3)    lähettää sääntöjen muutokset keskusseuran johtokunnan hyväksyttäväksi; kiinteän omaisuuden myymisestä tai lahjoittamisesta ei voida tehdä päätöstä ennen kuin asiassa on saatu keskusseuran johtokunnan lausunto,
4)    purkautuessaan luovuttaa jäljelle jääneet varat ja omaisuus säilytettäväksi keskusseuran valvonnan alaisena viisi (5) vuotta, minkä jälkeen, ellei mainitun ajan kuluessa yhdistyksen toimialueelle synny uutta keskusseuran jäseneksi pyrkivää ja hyväksyttyä rekisteröityä yhdistystä, varat käytetään nuoriso- ja aikuiskasvatustyöhön keskusseuran johtokunnan päättämällä tavalla.


Jos jäsen on toiminut keskusseuraa vahingoittavalla tavalla tai jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, jotka sillä keskusseuran jäsenenä on, voi johtokunta erottaa yhdistyksen keskusseuran jäsenyydestä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Erottamispäätöksestä on jäsenellä oikeus valittaa keskusseuran kokoukselle jättämällä valitus kirjallisena johtokunnalle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos keskusseuran kokous saatuaan liiton hallituksen lausunnon ja kuultuaan keskusseuran johtokuntaa, erotetun jäsenyhdistyksen johtokuntaa ja hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset, hyväksyy erottamispäätöksen vähintään kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä, tulee päätös voimaan heti. Erottamispäätöksestä on ilmoitettava liitolle.

Keskusseuran hallinto

Keskusseuran hallintoelimet ovat ylintä päätäntävaltaa käyttävä keskusseuran kokous ja lainmukaisena hallituksena toimiva johtokunta.

Keskusseuran kokoukset

Keskusseuran on pidettävä joka vuosi kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous helmi-maaliskuun aikana ja syyskokous loka-marraskuun aikana.

Keskusseuran ylimääräinen kokous pidetään, jos keskusseuran kokous itse tai johtokunta niin päättää taikka vähintään yksi neljäsosa (1/4) keskusseuran jäsenistä sitä kokoustensa päätöksillä tietyn asian käsittelyä varten johtokunnalta kirjallisesti pyytää.
Keskusseuran kokousten ajan ja paikan määrää johtokunta. Kutsu keskusseuran kokouksiin on lähetettävä kaikille jäsenille kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

10§
Keskusseuran kokouksiin on kullakin jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi äänivaltainen edustaja jäsenmääräänsä kutakin alkavaa 20-lukua kohden, kuitenkin enintään 10 edustajaa. Kokouksissa on kullakin edustajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli sitä koskevaa esitystä on kannatettu.

Kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus lisäksi liiton valtuuston ja hallituksen jäsenillä, liiton ja keskusseuran toimihenkilöillä sekä kevätkokouksessa myös edellisen vuoden johtokunnan jäsenillä. Kokous voi päätöksellään myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin.

Aloiteoikeus on keskusseuran jäsenillä ja johtokunnalla sekä liiton valtuustolla ja johtokunnalla. Aloitteet ja asiat, jotka aiotaan saada kokouksissa käsiteltäviksi ja päätettäviksi, on esitettävä johtokunnalle kirjallisesti vähintään yksi kuukausi ennen kokousta.

11§
Kevätkokouksessa
1)    valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat sekä muut mahdollisesti tarvittavat kokousvirkailijat ja toimikunnat,
2)    todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3)    vahvistetaan kokouksen työjärjestys,
4)    käsitellään kertomus keskusseuran toiminnasta,
5)    esitetään tilit ja tilintarkastajien lausunto,
6)    päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
7)    valitaan keskusseuran edustajat nuorisoseurakokoukseen, yksi edustaja ja hänelle varamies keskusseuran jäseninä olevien rekisteröityjen yhdistysten yhteenlasketun jäsenmäärän kutakin alkavaa 1000-lukua kohden,
8)    nimetään keskusseuran ehdokkaan liiton valtuustoon ja
9)    käsitellään aloitteet ja muut johtokunnan esittämät asiat.

Syyskokouksessa
1)    valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat sekä muut mahdollisesti tarvittavat kokousvirkailijat ja toimikunnat,
2)    todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3)    vahvistetaan kokouksen työjärjestys
4)    käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
5)    määrätään jäsenmaksut,
6)    käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio,
7)    valitaan joka toinen vuosi keskusseuran johtokunnan puheenjohtaja sääntöjen
12 §:ssä määrätyllä tavalla,
8)    valitaan jäsenet ja varajäsenet johtokuntaan sääntöjen 12§:ssä määrätyllä tavalla,
9)    valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä tarkastamaan seuraavan vuoden hallintoa ja taloutta,
10)    käsitellään aloitteet ja muut johtokunnan esittämät asiat.

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne johtokunnan esittämät asiat, jotka kokous päättä ottaa käsiteltäviksi ottaen huomioon yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräykset.

Johtokunta
12§
Keskusseuran johtokuntaan kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja, kahdeksan jäsentä sekä 1. ja 2. varajäsen.

Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että puolet on kerrallaan erovuorossa. Eroamisjärjestyksen jäsenten ja varajäsenten osalta määrää ensimmäisellä kerralla arpa. Puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten toimikausi alkaa kokousta seuraavan kalenterivuoden alusta. Sama henkilö voidaan valita johtokunnan puheenjohtajaksi enintään kolmeksi perättäiseksi kaudeksi ja jäseneksi tai varajäseneksi enintään kolmeksi perättäiseksi kaksivuotiskaudeksi.

Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Lisäksi johtokunta valitsee sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Jos sihteeri ei kuulu johtokuntaan, on hänellä kokouksessa puhe- mutta ei äänioikeutta.

Johtokunta voi keskuudestaan ja keskusseuran toimihenkilöistä valita 3-5 jäsenen työvaliokunnan sekä muita valiokuntia ja toimikuntia joko määräajaksi tai erityisiä tehtäviä varten.

Johtokunta kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja kokous on päätösvaltainen, jos siitä on kaikille jäsenille ilmoitettu ja läsnä on vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

13§
Johtokunnan tehtävänä on
1)    johtaa keskusseuran toimintaa keskusseuran kokousten päätösten sekä liiton hallituksen ohjeiden mukaisesti,
2)    ohjata jäsenyhdistysten toimintaa ja tehdä aloitteita niiden toiminnan kehittämiseksi sekä valvoa sääntöjen ja kokousten päätösten noudattamista,
3)    kutsua keskusseuran kokoukset koolle ja valmistella käsiteltäväksi tulevat asiat,
4)    hyväksyä jäsenet sekä jäsenyhdistysten säännöt ja sääntöjen muutokset
5)    huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta,
6)    ottaa palvelukseen keskusseuran toiminnanjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä vahvistaa heille mahdollisesti tarvittavat ohjesäännöt,
7)    edustaa keskusseuraa sekä
8)    hoitaa kaikki ne muut tehtävät, jotka johtokunnalle näiden sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kuuluvat tai jotka liitto sille antaa.

Nimenkirjoittajat
14§
Keskusseuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi aina yhdessä.

Tili- ja toimintavuosi
15§
Keskusseuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan on jätettävä tilit ja hallintoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta ja tilintarkastajien tulee palauttaa ne viimeistään viikko ennen mainittua kokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja keskusseuran purkaminen
16§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa keskusseuran varsinaisessa kokouksessa, jos asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Muuttamista koskevat ehdotukset on jätettävä kirjallisesti keskusseuran johtokunnalle, kevätkokoukseen tarkoitetut joulukuun, ja syyskokoukseen tarkoitetut elokuun loppuun mennessä. Sääntöjen muutoksille on hankittava liiton johtokunnan hyväksyminen.

17§
Kysymys keskusseuran purkamisesta voidaan ottaa käsiteltäväksi ainoastaan sitä varten ilmoitetussa kokouksessa, ja purkamispäätökseen vaaditaan kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistö annetuista äänistä.

Keskusseuran purkautuessa sen varat on luovutettava Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry:lle.

Säännöt on hyväksytty
Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallituksessa 21 / 11.2009
Yhdistysrekisteri on vahvistanut säännöt 16.2.2010

Voit ladata yhdistyksen säännöt pdf-tiedostona tästä:
Saimaan Nuorisoseurat ry:n säännöt


Saimaan Nuorisoseurat r.y.:n tietosuojaseloste

Tutustu tietosuojaselosteeseen:
Saimaan Nuorisoseurat - tietosuojaseloste